Security-Enhanced Linux

Hakemistorakenne ▼ / ▶ /bin ▶ /boot ▶ /dev ▶ /etc ▶ /home ▶ /lib ▶ /lost+found ▶ /media ▶ /mnt ▶ /opt ▶ /proc ▶ /root ▶ /run ▶ /sbin ▶ /selinux ▶ /sources ▶ /srv ▶ /sys ▶ /tmp ▶ /usr ▶ /var

Security-Enhanced Linux
Tekijä(t)	NSA ja Red Hat
Kehittäjä(t)	Red Hat
Käyttöliittymä	teksti
Lisenssi	GPL
Kotisivu	selinuxproject.org nsa.gov/what-we-do/research/selinux/[Wayback Machine]
Lähdekoodi	https://github.com/SELinuxProject/selinux

Security-Enhanced Linux (SELinux) on NSA:n kehittämä turvallisuusjärjestelmä, joka rajoittaa ohjelmien toimintaoikeuksia niille kirjoitettujen sääntöjen mukaan. Tarkoituksena on estää ohjelmia suorittamasta vaarallisia toimintoja, joko tarkoituksella tai esimerkiksi puskuriylivuotojen kautta. SELinux on käytössä useimmissa Fedora Linux-pohjaisissa jakeluissa, kuten RHEL- ja Rocky Linux -jakeluissa.

Käyttö

Komennot, jotka alkavat $-merkillä suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat #-merkillä suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su, sudo ja doas.

Tilat

SELinuxilla on kolme eri tilaa: enforcing, permissive ja disabled. Enforcing pakottaa SELinuxin politiikan koko järjestelmään ja pitää huolta siitä että käyttäjien ja prosessien luvattomat toiminnot estetään ja kirjoitetaan lokiin. Permissive ei estä luvattomia toimintoja, mutta kirjoittaa ne lokitiedostoon. Permissive on hyvä tapa tutkia ja varmistaa SELinuxin toimivuus ennen käyttöönottoa. Disabled poistaa SELinuxin kokonaan käytöstä.

Oletuksena SELinux on Enforcing-tilassa.

SELinuxin tilan voi katsoa esimerkiksi getenforce tai sestatus -komennoilla, joista sestatus näyttää enemmän tietoa,

$ getenforce 
Enforcing

sestatus
SELinux status:                 enabled
SELinuxfs mount:                /sys/fs/selinux
SELinux root directory:         /etc/selinux
Loaded policy name:             targeted
Current mode:                   enforcing
Mode from config file:          enforcing
Policy MLS status:              enabled
Policy deny_unknown status:     allowed
Max kernel policy version:      28

Käyttöönotto

SELinuxin asetustiedosto on /etc/selinux/config. SELinux voidaan ottaa käyttöön muokkaamalla asetustiedostoa asettamalla sinne haluttu tila.

SELINUX=enforcing

Tietokone pitää käynnistää uudelleen jotta asetukset astuvat voimaan. Tämän jälkeen SELinuxin lokia voidaan tarkastella /var/log/messages -tiedostosta. Esimerkiksi jos SELinux estää jonkun prosessin toiminnan, voidaan se tarkastaa lokista:

# cat /var/log/messages | grep "SELinux is preventing"

SELinuxin toiminta

SELinuxissa on toimintatilan lisäksi myös turvallisuuspolitiikka, englanniksi policy. Politiikkalajeja on kolme: **Strict**, **Targeted** ja **Unconfined**.

Monet Linux-komennot näyttävät SELinux-tiedot Z-vivulla. Esimerkiksi ps ja ls.

Tiedostojen oikeudet

SELinuxin avulla voidaan rajoittaa tiedostojen pääsyoikeuksia hienovaraisemmin kuin Unixin tavallisilla käyttöoikeuksilla. Ls-komento tarjoaa tuen näiden pääsyoikeuksien katselemiselle. Tiedostojen SELinux-oikeudet voi listata tällä komennolla:

ls -Z

Listauksessa näkyy nyt SELinux-kenttä, jossa on useita eri osia seuraavassa järjestyksessä: user:role:type:mls

Ps-komennolla on mahdollista katsoa helposti, mihin SELinux-käyttöoikeuteen mikäkin prosessi kuuluu:

ps axZ

Vastaavasti tiedostojen oikeuksia pääsee muuttamaan chcon-komennolla:

chcon -u <user> -t <type> -r <role> <tiedosto>

Esimerkiksi CentOS-järjestelmässä Apachelle voi antaa kirjoitusoikeuden uploads_dir-nimiseen kansioon:

chcon -t httpd_sys_rw_content_t uploads_dir

Näin kansion SELinux-tyyppi muutetaan muotoon httpd_sys_rw_content_t. Nämä tyypit, kuten muutkin SELinux-asetukset ovat jakelukohtaisia.

Aiheesta muualla

• SELinux Fedoran wikissä
• CentOS SELinux HOWTO
• SELinux värityskirja - Ohjelman toiminta yksinkertaisesti selostettuna värityskirjan muodossa
• Managing Red Hat Enterprise Linux 4
• Managing Red Hat Enterprise Linux 5