Ero sivun ”Komentorivikomennot” versioiden välillä
p (more) |
p (wikittelyä) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole | [[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole | ||
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia | tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia | ||
hallitaan joko putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen avulla | hallitaan joko [[Komentorivin perusteet|putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen]] avulla. Käyttäjäkohtaiset komentoriviohjelmat (eli sellaiset, joita ei ole asennettu käytettäväksi koko järjestelmässä) sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistoon]] vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento. | ||
== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat? == | == Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat? == |
Versio 26. lokakuuta 2006 kello 13.15
Komentorivin käytön perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia hallitaan joko putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen avulla. Käyttäjäkohtaiset komentoriviohjelmat (eli sellaiset, joita ei ole asennettu käytettäväksi koko järjestelmässä) sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin hakemistoon vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento.
Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat?
Ilman hakupolkua käynnistettävät komennot löytyvät PATH-ympäristömuuttujasta. Tavallisella käyttäjällä sieltä löytyy yleensä ainakin seuraavat:
- /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
- /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja ohjelmia, jotka eivät ole järjestelmän perustoiminnallisuuden kannalta kriittisiä
- /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
- /usr/X11R6/bin - X-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat
Pääkäyttäjällä siellä ovat yleensä myös seuraavat:
- /sbin - järjestelmän perusylläpitotyökalut
- /usr/sbin - muut ylläpitotyökalut
- /usr/local/sbin - tähän koneeseen erikseen asennetut ylläpitotyökalut
Kunkin ohjelman sijainnin saa selville komennolla which.
Katso myös: Linuxin hakemistorakenne
Ajoympäristön tiedot
- free - näyttää tietoja muistinkäytöstä
- info - näyttää komennon texinfo-ohjesivun
- man - näyttää komennon man-ohjesivun
- ps - näyttää listan järjestelmän prosesseista eli ajossa olevista ohjelmista
- time - kertoo kauanko komennon suoritus kesti
- top - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta
- uname - kertoo tietoja järjestelmästä
- whatis - kertoo lyhyesti komennon tarkoituksen pohjautuen man-sivuista tehtyyn tietokantaan
- whereis - näyttää komennon sijainnin PATHissa, sen lähdekoodin sijainnin sekä man-sivujen sijainnin
- which - kertoo mistä PATHin paikasta komento löytyi
Arkistointi ja pakkaus
- tar - Luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
- gzip gunzip zcat - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte]
- bzip2 bunzip2 - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle
Kuvatiedostojen muokkaus
- netpmb - hakemistossa /usr/bin on satoja ohjelmia joiden nimessä on pbm,ppm,pgm tai pam. Nämä ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa tai tutkia.
- ImageMagick - ImageMagick-paketti sisältää runsaan joukon komentorivipohjaisia kuvankäsittelyohjelmia.
Käyttäjien hallinta
- finger - kertoo tietyn käyttäjän tiedot (myös etänä)
- id - käyttäjän tunnus- ja ryhmätunnusnumerot
- useradd - käyttäjän lisääminen
- userdel - käyttäjän poistamienn
- usermod - käyttäjän tietojen muokkaus
- passwd - käyttäjän salasanan muuttaminen
- users - näyttää järjestelmään kirjautuneet käyttäjät
- w - näyttää tietoja järjestelmään kirjautuneista käyttäjistä
- who - näyttää lyhyet tiedot kirjautuneista käyttäjistä
- whoami - kuka minä oikeastaan olen?
Laitteiden käyttö komentoriviltä
- stty - sarjaportin asetuksien muutos
- dd - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
- date - kysyy tai asettaa kellonajan
- echo - tulostaa tekstin
Oikeudet ja omistajuudet
- chmod - muuttaa tiedoston tai hakemiston käyttöoikeuksia
- chown - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan
- chgrp - muuttaa tiedoston tai hakemiston omistavan ryhmän
Tekstitiedostojen katselu ja tulostaminen
- cat - tulostaa tiedoston
- tac - tulostaa tiedoston takaperin
- more ja less - rivittää annetun tiedoston siten, että sitä voidaan selata ruudulla nuolinäppäinten avulla
Tiedostojen muokkaus
Tiedoston rivien lajittelu ja haut
- sort - Lajittelee rivit
- grep - Etsii rivejä, (myös fgrep egrep)
- wc - näyttää tiedoston merkkien, sanojen ja rivien määrän
Tiedoston rivien muokkaus
- awk - Muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
- tr - Poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
- sed - Muokkaa rivejä
- tail head - Näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
Tiedostonhallinta
- cp - Kopioi tiedostoja ja hakemistoja
- mv - Siirtää tiedostoja ja hakemistoja
- rm - Poistaa tiedostoja ja hakemistoja
- rmdir - poistaa hakemistoja
- ln - tekee symbolisia ja kovia linkkejä
- mkdir - luo hakemistoja
- touch - luo tyhjiä tiedostoja ja päivittää tiedostojen aikaleimoja
- find - etsii tiedostoja
- locate - etsii tiedostoja itse luomansa tietokannan perusteella
- file - kertoo tiedoston tyypin
Verkko
- dhclient - hakee verkkoyhteyden asetukset DHCP:n avulla
- ifconfig - verkkoasetustyökalu
- iwconfig - verkkoasetustyökalu WLAN-yhteyksille
- iptables - palomuuriasetustyökalu
- netstat - näyttää tietoja järjestelmän verkkolaitteista ja -asetuksista
- ping - testaa verkkoyhteyttä etäkoneeseen
- route - yhdyskäytäväasetukset (routing)
- whois - kertoo tietoja etäpalvelimesta