Ero sivun ”FlightGear” versioiden välillä
(Linkki CRRCsimiin) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (g-->G ym) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ Ohjelma | nimi=FlightGear | kuva=[[Kuva:Fgfs-efhk.jpeg|200px]] | kuvateksti=Helsinki-Vantaan lentoasema. | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=3D | kotisivu=[http://www.flightgear.org/ flightgear.org] }} | {{ Ohjelma | nimi=FlightGear | kuva=[[Kuva:Fgfs-efhk.jpeg|200px]] | kuvateksti=Helsinki-Vantaan lentoasema. | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=3D | kotisivu=[http://www.flightgear.org/ flightgear.org] }} | ||
FlightGear (Fgfs) on vapaan lähdekoodin lentosimulaattori Linux-, Unix-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. Simulaattori on alustapitäen suunniteltu hyvin muokattavaksi ja laajennettavaksi, ja sillä on edelleen aktiivinen kehittäjäyhteisö. | |||
==Ominaisuudet== | ==Ominaisuudet== | ||
FlightGear on karuhkosta käyttöliittymästään huolimatta hyvin kehittynyt simulaattori, vaikka se joiltain osa-alueilta ei kaupallisia simulaattoreita vastaakaan. FlightGearissa on muun muassa useita rinnakkaisia lentomalleja, klikattavat kolmiulotteiset ohjaamot ja tuki moninpelille. Erilaiset peliohjaimet on melko hyvin tuettu. | |||
==Kattavuus== | ==Kattavuus== | ||
FlightGearin useimmista [[Linux-jakelu]]ista löytyvä peruspaketti sisältää kourallisen lentokoneita ja pienehkön palan maastoa San Fransiscon ympäristöstä. Simulaattorin kotisivuilla on kuitenkin tarjolla kymmeniä lentokoneita ja koko maapallon karttatiedostot. Erityisesti lentokoneista iso osa on pahasti keskeneräisiä, mutta myös hyvin viimeisteltyjä malleja joukossa on. | |||
Myös monipelituki löytyy. | Myös monipelituki löytyy. | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
==Käyttö== | ==Käyttö== | ||
FlightGearin käyttöliittymä on hieman kankea, esimerkiksi lentokoneen valitsemiseen ei ole valikkoa. Ohjelma tarjoaa kymmeniä eri [[komentorivi]]optioita, tässä tärkeimpiä: | |||
*näytä tarjolla olevat lentokoneet | *näytä tarjolla olevat lentokoneet | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
==Lentäminen== | ==Lentäminen== | ||
FlightGearin lentokoneiden ohjaaminen on mahdollista hiirellä ja näppäimistöllä, mutta käytännössä jonkinlainen [[joystick]] tai vähintään analogiohjaimilla varustettu laattaohjain on lähes välttämätön. | |||
Hiiren toiminnalla on | Hiiren toiminnalla on FlightGearissa kolme tilaa, joiden välillä vaihdetaan painamalla hiiren oikeaa näppäintä. Ensimmäisessä tilassa hiirellä voi normaalisti klikkailla käyttöliittymää ja ohjaamon osia. Toisessa tilassa hiirtä käytetään koneen ohjaamiseen ja kolmannessa kuvakulman pyörittämiseen. | ||
===Joystick=== | ===Joystick=== | ||
FlightGear sisältää kuvaukset tunnetuimmista peliohjaimista ja se yrittää oletuksena valmiiksi käyttää tunnistamalleen laitteelle tehtyjä asetuksia, mutta järjestelmä ei ole täysin varmatoiminen: Esimerkiksi eri [[Linux]]in versioilla ohjainten painikkeiden ja akselien järjestys voi vaihdella, eivätkä päällisin puolin samanlaiset laitteet välttämättä ilmoita olevansa täysin samannimisiä. | FlightGear sisältää kuvaukset tunnetuimmista peliohjaimista ja se yrittää oletuksena valmiiksi käyttää tunnistamalleen laitteelle tehtyjä asetuksia, mutta järjestelmä ei ole täysin varmatoiminen: Esimerkiksi eri [[Linux]]in versioilla ohjainten painikkeiden ja akselien järjestys voi vaihdella, eivätkä päällisin puolin samanlaiset laitteet välttämättä ilmoita olevansa täysin samannimisiä. | ||
Kulloinkin käytössä olevan [[jakelu]]n pakettivarastoista asennettu | Kulloinkin käytössä olevan [[jakelu]]n pakettivarastoista asennettu FlightGear tunnistaa laitteet todennäköisemmin oikein kuin [[lähdekoodi|lähdekoodeista]] itse [[kääntäminen|käännetty]], sillä tällöin paketoija on saattanut korjata asetuksia kyseiseen jakeluun paremmin sopiviksi. | ||
==== Jos automaattinen asetus ei toimi ==== | ==== Jos automaattinen asetus ei toimi ==== | ||
FlightGearin joystick-[[asetustiedostot]] ovat tavallisia [[XML]]-tiedostoja, joita voi muokata tavallisella [[tekstieditori]]lla. Mikäli FlightGearin mukana näyttäisi tulevan käytössä olevaan joystickia vastaava asetustiedosto, mutta ohjain tunnistuu silti vain kaksiakselisena, kannattaa koettaa lisätä oman joystickin nimitunniste asetustiedostoon. Tunnisteen voi tarkistaa esimerkiksi js_demo -ohjelmalla. | |||
FlightGearin mukana tulee yleensä fgjs-ohjelma, joka pyytää ohjainta heiluttelemalla ja nappeja painelemalla asettamaan ohjaimen halutut napit ja akselit ohjaamaan haluttuja, usein tarvittuja lentokoneen toimintoja. Fgjs kirjoittaa ajamisensa lopussa jsX.xml-tiedoston, jossa ''X'' on säädetyn ohjaimen numero. /dev/input/js0:aa vastaa siis js0.xml-tiedosto. Tätä voi tekstitiedostolla hienosäätää paremmin vastaamaan omia toiveita, mikäli fgjs:n logiikka ei riittänyt. js0.xml tulee kopioida Flightgearin datahakemistossa olevaan hakemistoon Input/Joysticks. | |||
==Kartastot== | ==Kartastot== | ||
FlightGearin mukana tulee karttoja vain pienen San Franciscon ympäristöön sijoittuvan alueen verran. Lisää karttoja voi ladata FlightGearin kartastosivulta [http://www.flightgear.org/Downloads/scenery.html]. Sivustolta saatavat tiedostot sisältävät maapallon osia 10*10 asteen paloina. Suomi sattuu melkein kokonaan yhdelle tällaiselle palaselle. Karttoja ei kannata välttämättä asentaa FlightGearin datahakemistoon, vaan jonnekin eri paikkaan, jonka osoittaa sitten FG_SCENERY -[[Ympäristömuuttuja|ympäristömuuttujalla]] tai [[Symbolinen_linkki|linkillä]]. Tällöin myös useampi Flightgear -asennus voi hyödyntää yhtä kopiota kartastosta. | |||
FlightGearin mukana tulee myös terrasync -niminen ohjelma, joka osaa "lennosta" ladata maastoja FlightGearin palvelimilta tarvittaessa. | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
Versio 2. toukokuuta 2008 kello 00.18
| FlightGear | |
|---|---|
 Helsinki-Vantaan lentoasema. | |
| Käyttöliittymä | 3D |
| Lisenssi | GPL |
| Kotisivu | flightgear.org |
FlightGear (Fgfs) on vapaan lähdekoodin lentosimulaattori Linux-, Unix-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. Simulaattori on alustapitäen suunniteltu hyvin muokattavaksi ja laajennettavaksi, ja sillä on edelleen aktiivinen kehittäjäyhteisö.
Ominaisuudet
FlightGear on karuhkosta käyttöliittymästään huolimatta hyvin kehittynyt simulaattori, vaikka se joiltain osa-alueilta ei kaupallisia simulaattoreita vastaakaan. FlightGearissa on muun muassa useita rinnakkaisia lentomalleja, klikattavat kolmiulotteiset ohjaamot ja tuki moninpelille. Erilaiset peliohjaimet on melko hyvin tuettu.
Kattavuus
FlightGearin useimmista Linux-jakeluista löytyvä peruspaketti sisältää kourallisen lentokoneita ja pienehkön palan maastoa San Fransiscon ympäristöstä. Simulaattorin kotisivuilla on kuitenkin tarjolla kymmeniä lentokoneita ja koko maapallon karttatiedostot. Erityisesti lentokoneista iso osa on pahasti keskeneräisiä, mutta myös hyvin viimeisteltyjä malleja joukossa on.
Myös monipelituki löytyy.
Käyttö
FlightGearin käyttöliittymä on hieman kankea, esimerkiksi lentokoneen valitsemiseen ei ole valikkoa. Ohjelma tarjoaa kymmeniä eri komentorivioptioita, tässä tärkeimpiä:
- näytä tarjolla olevat lentokoneet
fgfs --show-aircraft
- käynnistä flightgear, käytä lentokonetta x
fgfs --aircraft=x
- lentokentän valinta: XXXX=lentokentän ICAO -tunnus
fgfs --airport=XXXX
- automaattisen sivuperäsimen käyttöönotto:
fgfs --enable-auto-coordination
Lentäminen
FlightGearin lentokoneiden ohjaaminen on mahdollista hiirellä ja näppäimistöllä, mutta käytännössä jonkinlainen joystick tai vähintään analogiohjaimilla varustettu laattaohjain on lähes välttämätön.
Hiiren toiminnalla on FlightGearissa kolme tilaa, joiden välillä vaihdetaan painamalla hiiren oikeaa näppäintä. Ensimmäisessä tilassa hiirellä voi normaalisti klikkailla käyttöliittymää ja ohjaamon osia. Toisessa tilassa hiirtä käytetään koneen ohjaamiseen ja kolmannessa kuvakulman pyörittämiseen.
Joystick
FlightGear sisältää kuvaukset tunnetuimmista peliohjaimista ja se yrittää oletuksena valmiiksi käyttää tunnistamalleen laitteelle tehtyjä asetuksia, mutta järjestelmä ei ole täysin varmatoiminen: Esimerkiksi eri Linuxin versioilla ohjainten painikkeiden ja akselien järjestys voi vaihdella, eivätkä päällisin puolin samanlaiset laitteet välttämättä ilmoita olevansa täysin samannimisiä.
Kulloinkin käytössä olevan jakelun pakettivarastoista asennettu FlightGear tunnistaa laitteet todennäköisemmin oikein kuin lähdekoodeista itse käännetty, sillä tällöin paketoija on saattanut korjata asetuksia kyseiseen jakeluun paremmin sopiviksi.
Jos automaattinen asetus ei toimi
FlightGearin joystick-asetustiedostot ovat tavallisia XML-tiedostoja, joita voi muokata tavallisella tekstieditorilla. Mikäli FlightGearin mukana näyttäisi tulevan käytössä olevaan joystickia vastaava asetustiedosto, mutta ohjain tunnistuu silti vain kaksiakselisena, kannattaa koettaa lisätä oman joystickin nimitunniste asetustiedostoon. Tunnisteen voi tarkistaa esimerkiksi js_demo -ohjelmalla.
FlightGearin mukana tulee yleensä fgjs-ohjelma, joka pyytää ohjainta heiluttelemalla ja nappeja painelemalla asettamaan ohjaimen halutut napit ja akselit ohjaamaan haluttuja, usein tarvittuja lentokoneen toimintoja. Fgjs kirjoittaa ajamisensa lopussa jsX.xml-tiedoston, jossa X on säädetyn ohjaimen numero. /dev/input/js0:aa vastaa siis js0.xml-tiedosto. Tätä voi tekstitiedostolla hienosäätää paremmin vastaamaan omia toiveita, mikäli fgjs:n logiikka ei riittänyt. js0.xml tulee kopioida Flightgearin datahakemistossa olevaan hakemistoon Input/Joysticks.
Kartastot
FlightGearin mukana tulee karttoja vain pienen San Franciscon ympäristöön sijoittuvan alueen verran. Lisää karttoja voi ladata FlightGearin kartastosivulta [1]. Sivustolta saatavat tiedostot sisältävät maapallon osia 10*10 asteen paloina. Suomi sattuu melkein kokonaan yhdelle tällaiselle palaselle. Karttoja ei kannata välttämättä asentaa FlightGearin datahakemistoon, vaan jonnekin eri paikkaan, jonka osoittaa sitten FG_SCENERY -ympäristömuuttujalla tai linkillä. Tällöin myös useampi Flightgear -asennus voi hyödyntää yhtä kopiota kartastosta.
FlightGearin mukana tulee myös terrasync -niminen ohjelma, joka osaa "lennosta" ladata maastoja FlightGearin palvelimilta tarvittaessa.
Katso myös
- CRRCsim, lennokkeihin keskittyvä, kevyt simulaattori.