FlightGear

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
FlightGear
Fgfs-efhk.jpeg
Helsinki-Vantaan lentoasema.
Käyttöliittymä OpenGL
Lisenssi GPL
Kotisivu www.flightgear.org
Lähdekoodi Lähdekoodia ei ole määritelty

FlightGear (Fgfs) on vapaan lähdekoodin lentosimulaattori Linux-, Unix-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. Simulaattori on alustapitäen suunniteltu hyvin muokattavaksi ja laajennettavaksi, ja sillä on edelleen aktiivinen kehittäjäyhteisö.

Ominaisuudet[muokkaa]

FlightGear on karuhkosta käyttöliittymästään huolimatta hyvin kehittynyt simulaattori, vaikka se joiltain osa-alueilta ei kaupallisia simulaattoreita vastaakaan. FlightGearissa on muun muassa useita rinnakkaisia lentomalleja, klikattavat kolmiulotteiset ohjaamot ja tuki moninpelille. Erilaiset peliohjaimet on melko hyvin tuettu.

Kattavuus[muokkaa]

FlightGearin useimmista Linux-jakeluista löytyvä peruspaketti sisältää kourallisen lentokoneita ja pienehkön palan maastoa San Fransiscon ympäristöstä. Simulaattorin kotisivuilla on kuitenkin tarjolla kymmeniä lentokoneita ja koko maapallon karttatiedostot. Erityisesti lentokoneista iso osa on pahasti keskeneräisiä, mutta myös hyvin viimeisteltyjä malleja joukossa on. Pelistä löytyy myös moninpelituki.

Cessna Citation Bravo.
Cessna 172 San Fransiscon edustalla.

Käyttö[muokkaa]

FlightGearin käyttöliittymä on hieman kankea, esimerkiksi lentokoneen valitsemiseen ei ole valikkoa. Ohjelma tarjoaa kymmeniä eri komentorivioptioita, tässä tärkeimpiä:

  • näytä tarjolla olevat lentokoneet
fgfs --show-aircraft
  • käynnistä flightgear, käytä lentokonetta x
fgfs --aircraft=x
  • lentokentän valinta: XXXX=lentokentän ICAO -tunnus
fgfs --airport=XXXX
  • automaattisen sivuperäsimen käyttöönotto:
fgfs --enable-auto-coordination

Lentäminen[muokkaa]

FlightGearin lentokoneiden ohjaaminen on mahdollista hiirellä ja näppäimistöllä, mutta käytännössä jonkinlainen joystick tai vähintään analogiohjaimilla varustettu laattaohjain on lähes välttämätön.

Hiiren toiminnalla on FlightGearissa kolme tilaa, joiden välillä vaihdetaan painamalla hiiren oikeaa näppäintä. Ensimmäisessä tilassa hiirellä voi normaalisti klikkailla käyttöliittymää ja ohjaamon osia. Toisessa tilassa hiirtä käytetään koneen ohjaamiseen ja kolmannessa kuvakulman pyörittämiseen.

Joystick[muokkaa]

FlightGear sisältää kuvaukset tunnetuimmista peliohjaimista ja se yrittää oletuksena valmiiksi käyttää tunnistamalleen laitteelle tehtyjä asetuksia, mutta järjestelmä ei ole täysin varmatoiminen: Esimerkiksi eri Linuxin versioilla ohjainten painikkeiden ja akselien järjestys voi vaihdella, eivätkä päällisin puolin samanlaiset laitteet välttämättä ilmoita olevansa täysin samannimisiä.

Kulloinkin käytössä olevan jakelun pakettivarastoista asennettu FlightGear tunnistaa laitteet todennäköisemmin oikein kuin lähdekoodeista itse käännetty, sillä tällöin paketoija on saattanut korjata asetuksia kyseiseen jakeluun paremmin sopiviksi.

Jos automaattinen tunnistus ei toimi[muokkaa]

FlightGearin joystick-asetustiedostot ovat tavallisia XML-tiedostoja, joita voi muokata tavallisella tekstieditorilla. Mikäli FlightGearin mukana näyttäisi tulevan käytössä olevaan joystickia vastaava asetustiedosto, mutta ohjain tunnistuu silti vain kaksiakselisena, kannattaa koettaa lisätä oman joystickin nimitunniste asetustiedostoon. Tunnisteen voi tarkistaa esimerkiksi js_demo -ohjelmalla.

FlightGearin mukana tulee yleensä fgjs-ohjelma, joka pyytää ohjainta heiluttelemalla ja nappeja painelemalla asettamaan ohjaimen halutut napit ja akselit ohjaamaan haluttuja, usein tarvittuja lentokoneen toimintoja. Fgjs kirjoittaa ajamisensa lopussa jsX.xml-tiedoston, jossa X on säädetyn ohjaimen numero. /dev/input/js0:aa vastaa siis js0.xml-tiedosto. Tätä voi tekstitiedostolla hienosäätää paremmin vastaamaan omia toiveita, mikäli fgjs:n logiikka ei riittänyt. js0.xml tulee kopioida Flightgearin datahakemistossa olevaan hakemistoon Input/Joysticks.

Kartastot[muokkaa]

FlightGearin mukana tulee karttoja vain pienen San Franciscon ympäristöön sijoittuvan alueen verran. Lisää karttoja voi ladata FlightGearin kartastosivulta [1]. Sivustolta saatavat tiedostot sisältävät maapallon osia 10*10 asteen paloina. Suomi sattuu melkein kokonaan yhdelle tällaiselle palaselle. Karttoja ei kannata välttämättä asentaa FlightGearin datahakemistoon, vaan jonnekin eri paikkaan, jonka osoittaa sitten FG_SCENERY -ympäristömuuttujalla tai linkillä. Tällöin myös useampi Flightgear -asennus voi hyödyntää yhtä kopiota kartastosta.

FlightGearin mukana tulee myös terrasync -niminen ohjelma, joka osaa "lennosta" ladata maastoja FlightGearin palvelimilta tarvittaessa.

Katso myös[muokkaa]

  • CRRCsim, lennokkeihin keskittyvä, kevyt simulaattori.

Aiheesta muualla[muokkaa]