Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 78: | Rivi 78: | ||
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]] | * [[Pakettilähteitä Fedoralle]] | ||
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]] | * [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]] | ||
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f12.html Fedora 12 asennuksen jälkeiset toimet ] | |||
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms.. kuntoon fedora 12 helposti] | |||
===Asennus=== | ===Asennus=== | ||
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) | * [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) | ||
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) | * [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) | ||
===Muuta=== | ===Muuta=== | ||
* [[Fedoran SELinux-asetukset]] | * [[Fedoran SELinux-asetukset]] | ||
Rivi 99: | Rivi 99: | ||
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi] | * [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi] | ||
* [http://dailypackage.fedorabook.com/ Fedoran sisältämien ohjelmapakettien esittelyjä ja vinkkejä] | * [http://dailypackage.fedorabook.com/ Fedoran sisältämien ohjelmapakettien esittelyjä ja vinkkejä] | ||
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille] | * [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille] | ||
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi wiki ja keskustelualue] | * [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi wiki ja keskustelualue] | ||
==Vanhoja ohjeita== | |||
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd) | |||
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]] | |||
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]] | |||
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto) | |||
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi] | |||
{{redhat}} | {{redhat}} | ||
[[Luokka:Jakelut]] | [[Luokka:Jakelut]] | ||
[[Luokka:Fedora]] | [[Luokka:Fedora]] |
Versio 20. marraskuuta 2009 kello 08.23
Fedora | |
---|---|
Julkaisija | Fedora-yhteisö / Red Hat |
Viimeisin versio | Fedora 11 / 9. kesäkuuta 2009 |
Pakettienhallinta | RPM/Yum |
Tila | toiminnassa |
Arkkitehtuurit | i386, x86_64, ppc, ppc64, epävirallisesti arm, ia64 ja sparc |
Äitijakelu | Red Hat Linux |
Kotisivu | fedoraproject.org |
Fedora (ent. Fedora Core) on Red Hatin rahoittama Linux-jakelu, joka keskittyy uusien vapaiden ohjelmistojen nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii Red Hat Enterprise Linuxin äitijakeluna.
Historia
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti vuonna 1994 lopettaa Red Hat Linuxin julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.
Käyttökohteet
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.
Oletustyöpöytänä on Gnome, mutta myös KDE on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.
Asennusvaihtoehdot
Fedoran asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta.
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja live-CD:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös PreUpgrade, joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös Jigdon kautta.
Katso myös artikkelit Fedora 11:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd), Fedora 10:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd) ja Fedora 9:n asennus (asennus-DVD).
Paketinhallinta
Pääartikkeli: Fedoran paketinhallinta
Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum:in tai sen graafisten edustaohjelmien kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii PackageKit, joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Vanhemmissa versioissa oletuskäyttöliittyminä toimivat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu Pup ja ohjelmien asentamiseen ja poistamiseen tarkoitettu Pirut. Epävirallinen Yumex-edustaohjelma on myös melko suosittu.
APT-RPM-projektin ansiosta Yumin ohella on myös mahdollista käyttää aptia sekä sen graafista käyttöliittymää Synapticia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [1].
Rajoitetut ohjelmat
Pääartikkeli: Fedoran asennuksen jälkeiset toimet
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein epävirallisia RPM Fusion- ja Livna-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.
Respinit
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen live-cd.
Uusin versio
Fedora 12 julkaistiin 17. marraskuuta 2009. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa
- Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin, sisältäen Gnome 2.28.0:n, KDE 4.3.2:n ja Xfce 4.6:n.
- Tuki DeltaRPM-paketeille, jotka poistavat tarpeen ladata kokonaisia rpm-paketteja päivitysten yhteydessä. DeltaRPM-paketit sisältävät vain aidosti muuttuneen osan alkuperäisen paketin sisällöstä, mikä vähentää nettiyhteyden kuormitusta merkittävästi.
- DeviceKitin käyttöönotto ja siihen liittyen uusi graafinen kiintolevyjen hallintaohjelma, joka tukee mm. kryptauksen hallintaa.
- Entistä nopeampi käynnistys.
- PackageKitin avulla toimiva mahdollisuus fonttien ja eri tiedostomuotojen käsittelyssä tarvittavien ohjelmistojen automaattiseen asennukseen. Esimerkiksi jos käyttäjä avaa japaninkielisen tekstitiedoston ilman riittävää fonttitukea, saa hän kyselyn tarvittavien fonttien asennuksesta.
- Helppokäyttöisempi ja joustavampi äänenvoimakkuuden hallinta PulseAudiota hyväksikäyttäen.
- Ext4 uusien asennusten oletustiedostojärjestelmänä.
- Parempi tuki sekä asetusohjelma sormenjälkilukijoille.
- Tuki vahvemmille tarkistussummille, SHA-256 käytössä sekä asennuslevyjen levykuvien että rpm-pakettien eheyden varmistamisessa.
- Syöttölaitteiden, kuten hiirien ja näppäimistöjen, parempi ajonaikainen hallinta X.orgissa.
- Nouveau oletusajuri NVIDIAn näytönohjaimille.
- Kehittyneemmät virransäästöominaisuudet.
- Virallinen uusien ominaisuuksien lista
Fedora suomeksi
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään Fedora-foorumilla, joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös Fedora Suomi -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on IRC-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa suomi-käännöstiimi.
Fedora-ohjeita tässä wikissä
Paketinhallinta
- Fedoran paketinhallinta
- Fedoran päivittäminen
- Pakettilähteitä Fedoralle
- Fedoran asennuksen jälkeiset toimet
- Fedora 12 asennuksen jälkeiset toimet
- Multimediat yms.. kuntoon fedora 12 helposti
Asennus
- Fedora 11:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd)
- Fedora 10:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd)
Muuta
Katso myös
Aiheesta muualla
- Suomenkielinen Fedora-foorumi
- Fedoran kotisivu
- Fedora-projektin wiki
- Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi
- Fedoran sisältämien ohjelmapakettien esittelyjä ja vinkkejä
- Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille
- Fedora Suomi wiki ja keskustelualue
Vanhoja ohjeita
- Fedora 9:n asennus (asennus-dvd)
- Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin
- Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin
- FC3-opas (suomeksi, PDF-tiedosto)
- FC5 Starter Guide, englanniksi
Syy: Jakelu lopetettu vuonna 2003, joten mallinne on turha.