Ero sivun ”Linuxin käyttöönottotapoja” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
eri käyttöönottovaihtoehtoja koulukäytön kannalta
Pb (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
LP (keskustelu | muokkaukset) (eri käyttöönottovaihtoehtoja koulukäytön kannalta) |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
*[[Multiboot]] | *[[Multiboot]] | ||
*[[Pxe-boot]] | *Verkkokäynnistys ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]], [[Netboot]] tms.) | ||
*[[LTSP]] | *[[LTSP]] | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
*[[Edubuntu]] | *[[Edubuntu]] | ||
== Live-CD == | |||
[[Live-CD]] on Linux-jakelu, joka käynnistyy suoraan CD-levyltä (myös DVD-, levyke- ja USB-muistipohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta. | |||
Linuxia voi live-CD:llä helposti kokeilla esimerkiksi yksittäisellä oppitunnilla. Näin ajettuna Linux on yleensä hitaampi kuin tavanomaisessa asennuksessa, varsinkin jos koneessa on vähänlaisesti muistia. Joissakin live-CD:issä voi bootissa pyytää, että CD kopioidaan muistiin, jolloin CD-asemaa voi käyttää normaaliin tapaan ja CD:ltä luku ei hidasta toimintaa. | |||
Kiintolevyä voi myös käyttää. Live-CD osaa usein | |||
* käyttää ja kirjoittaa kiintolevyllä olevia tiedostoja | |||
* luoda levykuvan tiedostoon, jolloin tähän voi tallettaa linux-tiedostoja seuraavaan linuxkäyttökertaan | |||
* ottaa käyttöönsä kokonaisen osion (ja haluttaessa asentaa itsensä, jolloin CD:tä ei jatkossa tarvita). | |||
CD:tä voi myös käyttää käynnistämään Linux [[X-pääte|X-päätteenä]] osana [[Linux-pääteympäristö]]ä. Tällöin riittää että CD:llä on levykkeenkuva, joka sisältää verkkoboottiohjelman. | |||
== Multiboot == | |||
[[Multiboot]] tarkoittaa, että konetta käynnistettäessä valitaan käynnistetäänkö Linux vai Windows. Windowsin voi halutessaan jättää oletuksena käynnistyväksi ja valinnan jättää Windows-käynnistyslataimen tehtäväksi. | |||
Linuxin voi asentaa Windowsin rinnalle, mieluiten niin, että kiintolevylle on varattu osio linuxin käyttöön tai osioimatonta tilaa levyn lopusta. Jos BIOS ei osaa käyttää koko kiintolevyä, Linuxille kannattaa varata pieni osio siltäkin osalta levyä, jota BIOS osaa lukea. | |||
Jollei levylle haluta Linux-osioita, Linux voi joskus tyytyä tiedostoihin Windows-osiolla. | |||
Koneelle voi asentaa joko kokonaisen linuxin tai nettiboottiohjelman, joka hakee käyttöjärjestelmän lähiverkon palvelimelta. Myös välimuodot, joissa valtaosa tiedostoista ovat palvelimella, ovat mahdollisia. | |||
== Verkkokäynnistys == | |||
Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta. | |||
Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]] tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan [[dhcp]]- ja [[tftp]]-palvelinten avustuksella. | |||
Tarvittavan palvelimet asennetaan helpoiten [[LTSP]]-projektin työkaluilla, jotka sisältyvät paketoituina esimerkiksi [[Debian]]iin, [[Edubuntu]]un ja [[Skolelinux]]iin. LTSP:hen sisältyy myös [[rdesktop]], jolla koneelle saa yhtenä vaihtoehtona Windows-palvelimen työpöydän. | |||
Verkkokäynnistyksenkin yhteydessä koneen omaa kiintolevyä voi käyttää, esimerkiksi käynnistystä nopeuttamaan tai väliaikaistiedostojen säilyttämiseen. | |||
Sovellukset ajetaan joko itse työasemalla tai palvelimella. Sekä ohjelmistojen että käyttäjien tiedostot säilytetään kummmassakin tapauksessa yleensä palvelimella. | |||
==Virtuaalikoneet == | |||
Linuxin voi ajaa Windowsin alaisuudessa [[Virtuaalikoneet|virtuaalikoneessa]] tai muuten asiakasohjelmana. Näin Linuxin ohjelmia voi ajaa boottaamatta konetta. | |||
==Linux-ohjelmat Windowsissa== | |||
Linuxin ohjelmiin voi myös tutustua windows-ympäristössä ilman itse Linuxia. [[OpenOffice.org]], [[Firefox]] yms. ovat saataville myös Windowsille, eikä niihin totuttelu Microsoftin ohjelmien sijaan edellytä Linuxin käyttöä. Linux voi tuntua helpommalta, jos siitä löytyy jo aiemmin tuttuja ohjelmia. | |||
Myös unixmainen ympäristö [[Cygwin]] on saatavissa Windowsiin. Sen avulla voi käyttää useimpia unixeista tuttuja komentorivityökaluja. Cygwinin avulla käännetyt ohjelmat voivat myös käyttää [[X Window System|X]]:ää tai Windowsin graafista käyttöliittymää. | |||
== Koulukäyttöön tarkoitetut jakelut == | |||
Joitakin jakeluita on erityisesti suunniteltu koulukäyttöön. Tällaisia ovat [[Skolelinux]] (DebianEdu) ja [[Edubuntu]]. Niissä on valmiiksi valittu joukko ohjelmia, jotka soveltuvat opetuskäyttöön, ja hiottu kouluissa usein tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, kuten [[LTSP]]. Samat paketit enemmän tai vähemmän samassa muodossa saattavat olla käytettävissä myös tavallisissa jakeluissa, mutta vaikeammin löydettävissä. | |||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||