Ero sivun ”LTSP” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(enemmän kontekstiä, otsikot, toiminnan kuvaus)
Rivi 1: Rivi 1:
LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä päätteiksi kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla.
LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.


==K12LTSP==
LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammile koneille.


[http://k12ltsp.org http://k12ltsp.org] sivustolta löytyy asennus-cd:t ja ohjeet Terminal serverin ja clientien määrityksiin.
==Toiminta==
 
Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[tftp]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla.
 
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai ssh:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.
 
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassaolevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.
 
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman verkkokäynnistykseen tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy Edubuntuun ja Skolelinuxin LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen jakeluun, johon LTSP asennetaan.
 
==LTSP-asennusvaihtoehtoja==
 
LTSP sisältyy joihinkin isompiin jakeluihin, kuten [[Debian]]iin ja [[Ubuntu]]un. On myös jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.
 
===K12LTSP===
 
[[Fedora]]an perustuvan [http://k12ltsp.org http://k12ltsp.org] sivustolta löytyy asennus-cd:t ja ohjeet Terminal serverin ja clientien määrityksiin.


* Lisää koneeseen toinen verkkokortti
* Lisää koneeseen toinen verkkokortti
Rivi 15: Rivi 31:
Toimii suoraan, jos verkkojohdot (sisä- ja ulkoverkko) ovat oikein päin. Oletus- ja yksittäisten koneiden asetukset määritetään tiedostossa /opt/ltsp/i386/etc/lts.conf .
Toimii suoraan, jos verkkojohdot (sisä- ja ulkoverkko) ovat oikein päin. Oletus- ja yksittäisten koneiden asetukset määritetään tiedostossa /opt/ltsp/i386/etc/lts.conf .


==[[Edubuntu]]==
===Edubuntu===
Edubuntu käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennukseen riittää ainoastaan yksi CD, loput tarvittavat saa verkosta.
[[Edubuntu]] käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennukseen riittää ainoastaan yksi CD, loput tarvittavat saa verkosta.


Edubuntun käyttöön LTSP-järjestelmässä löytyy hyvät ohjeet [http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP_Ohjeita Ubuntu Suomen wikistä].
Edubuntun käyttöön LTSP-järjestelmässä löytyy hyvät ohjeet [http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP_Ohjeita Ubuntu Suomen wikistä].
Rivi 30: Rivi 46:
* [[adduser|Luo käyttäjä]]
* [[adduser|Luo käyttäjä]]
* Käynnistä asiakas ja kirjaudu luomallasi käyttäjällä
* Käynnistä asiakas ja kirjaudu luomallasi käyttäjällä
=== Debian ===
LTSP löytyy paketeista ''ltsp-server'', ''ltsp-server-standalone'', ''ltsp-utils'' sekä asiakaskoneelle tarkoitettu ''ltsp-client''.


== WLAN ja LTSP ==
== WLAN ja LTSP ==

Versio 11. maaliskuuta 2008 kello 00.45

LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää pääteympäristöön sopivaa palvelinohjelmistoa. Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä X-päätteiksi kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.

LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammile koneille.

Toiminta

Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta (DHCP:llä ja tftp:llä; katso verkkokäynnistys). Loput käyttöjärjestelmästä on NFS-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle unionfs:n avulla.

Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen XDMCP:llä tai ssh:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan NIS- ja DNS-palvelimien avustuksella NFS-verkkolevyltä.

Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassaolevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.

LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman verkkokäynnistykseen tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy Edubuntuun ja Skolelinuxin LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen jakeluun, johon LTSP asennetaan.

LTSP-asennusvaihtoehtoja

LTSP sisältyy joihinkin isompiin jakeluihin, kuten Debianiin ja Ubuntuun. On myös jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.

K12LTSP

Fedoraan perustuvan http://k12ltsp.org sivustolta löytyy asennus-cd:t ja ohjeet Terminal serverin ja clientien määrityksiin.

  • Lisää koneeseen toinen verkkokortti
  • Käynnistä 1. levyltä
  • Install Fedora Core (ei päivitys)
  • Installation type: Linux Terminal Server
  • Osioi
  • Asenna oletuksin
  • Käynnistä uudelleen

Toimii suoraan, jos verkkojohdot (sisä- ja ulkoverkko) ovat oikein päin. Oletus- ja yksittäisten koneiden asetukset määritetään tiedostossa /opt/ltsp/i386/etc/lts.conf .

Edubuntu

Edubuntu käyttää asiakkaan kirjautumisessa SSH-yhteyttä, joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennukseen riittää ainoastaan yksi CD, loput tarvittavat saa verkosta.

Edubuntun käyttöön LTSP-järjestelmässä löytyy hyvät ohjeet Ubuntu Suomen wikistä.

Asennus hoituu yksinkertaistettuna seuraavasti:

  • Asenna Edubuntu
  • Lisää verkkokortti
  • Tutki miksi verkkokortti määrittäytyi: ifconfig -a
  • Anna toiselle verkkokortille ip: ifconfig eth2 192.168.50.1
  • Muuta /etc/ltsp/dhcpd.conf asetukset vastaamaan verkkoasi
  • Tarkista SSH:n asetukset
  • Määritä NAT
  • Luo käyttäjä
  • Käynnistä asiakas ja kirjaudu luomallasi käyttäjällä

Debian

LTSP löytyy paketeista ltsp-server, ltsp-server-standalone, ltsp-utils sekä asiakaskoneelle tarkoitettu ltsp-client.

WLAN ja LTSP

LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli WLAN ja LTSP-testi

Ratkaisuja LTSP-ongelmiin

  • LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon
    • LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out Ubuntu 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos ytimenä on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen ACPI:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta /var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default:
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&oldid=20605”