Ero sivun ”Suositeltavat laitteistoratkaisut” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 79: | Rivi 79: | ||
===Web-kamerat=== | ===Web-kamerat=== | ||
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]]. | Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]]. | ||
==Testaustietokantoja== | |||
* http://www.smolts.org/ | |||
* http://www.h-node.com/ | |||
* http://tuxmobil.org/ | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== |
Versio 21. elokuuta 2011 kello 23.28
Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta
Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.
Esiasennettuja Linux-tietokoneita
Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:
Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):
USA:sta:
Sertifioituja Linux-tietokoneita
Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:
Kolmannen osapuolen testausraportteja
Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:
- http://en.opensuse.org/Hardware
- http://www.ubuntu.com/certification/ready
- https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports
Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää
Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.
Komponenttien Linux-toimivuus
Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.
Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.
Emolevy/BIOS ja Plug&Play
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' No-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa jakelussa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.
Näytönohjaimet
Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.
Intelin piirisarjoilla olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [1], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.
Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.
Lisätietoja artikkelissa näytönohjaimet.
WLAN
Artikkelissa WLAN-kortit on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja WLAN-laitteita.
Oheislaitteiden Linux-toimivuus
Digikamerat
USB-massamuistitekniikkaa käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. PTP-protokollaa käyttävät) löytyy tuki Gphoto-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko komentoriviltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi Digikamin, F-Spotin, Gthumbin tai Gtkamin kautta. Ks. artikkeli Digitaalikamera.
Digi-TV
Ks. Linux ja digi-tv
Kaukosäätimet
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä Lirc-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli Kaukosäätimet.
Skannerit
Suositeltavaa on tarkistaa SANE-projektin sivuilta, tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.
Tulostimet
Ks. Tulostimen valinta.
Verkkolaitteet
Web-kamerat
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. Web-kamera.
Testaustietokantoja
Katso myös
- Luokka:Asennukset Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.
Aiheesta muualla
- http://www.linuxhardware.org/ - Testejä ja vertailuja laitteista Linuxissa. Englanninkielinen.
- http://leenooks.com/ - Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.
- http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html - Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja ohjelmistojen) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.
- http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen - Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen