Suositeltavat laitteistoratkaisut

Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta

Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.

Esiasennettuja Linux-tietokoneita

Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:

Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):

• [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data

EU:n ulkopuoleta:

• [1] Varmasti GNU/Linux-yhteensopivia tietokoneita.
• System76
• ZaReason
• Emperor Linux
• Kogan Agora Pro Ubuntulla.
• Genesin ARM-koneita Ubuntulla
• Nufrontilta tulossa 10- ja 14-tuumaiset ARM-läppärit esiasennetulla Ubuntulla

Sertifioituja Linux-tietokoneita

Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:

• http://www.ubuntu.com/certification/
• https://hardware.redhat.com/

Kolmannen osapuolen testausraportteja

Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:

• http://h-node.org/
• http://en.opensuse.org/Hardware
• http://www.ubuntu.com/certification/ready
• https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports

Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää

Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.

Komponenttien Linux-toimivuus

Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.

Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.

Emolevy/BIOS ja Plug&Play

Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' No-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa jakelussa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.

Näytönohjaimet

Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.

Intelin piirisarjoilla olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [2], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.

Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.

Lisätietoja artikkelissa näytönohjaimet.

WLAN

Artikkelissa WLAN-kortit on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja WLAN-laitteita.

Oheislaitteiden Linux-toimivuus

Digikamerat

USB-massamuistitekniikkaa käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. PTP-protokollaa käyttävät) löytyy tuki Gphoto-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko komentoriviltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi Digikamin, F-Spotin, Gthumbin tai Gtkamin kautta. Ks. artikkeli Digitaalikamera.

Digi-TV

Ks. Linux ja digi-tv

Kaukosäätimet

Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä Lirc-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli Kaukosäätimet.

Skannerit

ks. Skannerin valinta

Suositeltavaa on tarkistaa SANE-projektin sivuilta, tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.

Tulostimet

Ks. Tulostimen valinta.

Verkkolaitteet

Ks. Verkkolaitteen valinta

Web-kamerat

Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. Web-kamera.

Testaustietokantoja

• http://h-node.org/
• http://hardware4linux.info/
• http://www.smolts.org/
• http://www.h-node.com/
• http://tuxmobil.org/

Katso myös

• Luokka:Asennukset Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.
• Linux-kannettavat
• Linux-yritykset#Tuotteet

Aiheesta muualla

• http://www.linuxhardware.org/ - Testejä ja vertailuja laitteista Linuxissa. Englanninkielinen.
• http://leenooks.com/ - Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.
• http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html - Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja ohjelmistojen) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.
• http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen - Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen