Asetustiedostojen perusteet

Linux.fista
Versio hetkellä 13. kesäkuuta 2007 kello 22.32 – tehnyt Pb (keskustelu | muokkaukset) (→‎Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja: apt&yum)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa tekstieditorin avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.

Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä /etc-hakemistoon. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset.

Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää Emacs-tekstieditorin asetukset. Fluxbox-ikkunointiohjelman asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset KDE-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/kopioida ~/.kde-alkuiset tiedostot kotihakemistostaan.

Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia tekstieditoreita. Näitä ovat esimerkiksi Nano, Vim, Emacs, Kwrite, Kate ja Gedit. Muokkaukseen ei saa käyttää OpenOffice.org Writerin tai KWordin kaltaisia tekstinkäsittelyohjelmia jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.

Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja

Grub-käynnistyslataimen asetuksia. Joissakin järjestelmissä myös muodossa /boot/grub/grub.conf
Apt-paketinhallintaohjelman käyttämät asennuslähteet
Automount-automaattiliittäjän pääasetustiedosto.
Bash-komentotulkin interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.
Järjestelmän NFS-jaot.
Eri levykeformaattien määrittelyjä.
Tiedostojärjestelmien liittämisasetukset.
Ryhmien määrittelyt. Vastaava tiedosto käyttäjien määrittelylle on /etc/passwd.
Salattu ryhmämäärittelytiedosto. Vrt. /etc/shadow. Vain pääkäyttäjän luettavissa.
Nimipalvelun (DNS) asetukset.
IP-osoitteiden ja konenimien vastaavuudet. Isommissa verkoissa käytetään hosts-tiedoston sijaan DNS-palvelimia.
Koneen verkkopalvelujen käytön salliminen tietyille etäkoneille.
Koneen verkkopalvelujen käytön esto tietyille etäkoneille.
Init-ohjelman ajotasoihin liittyviä asetuksia.
Readline-ohjelman asetuksia.
Getty-ohjelman näyttämä tervehdysviesti joka näkyy kirjautumiskehotteen yläpuolella. Joissakin järjestelmissä issue-tiedosto sisältää binäärisesti toteutetun ruuduntyhjennyksen.
Lilo--käynnistyslataimen asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on aina ajettava /sbin/lilo.
Modprobe-ohjelman asetuksia.
Message Of The Day eli pääkäyttäjän määrittelemä, sisäänkirjautumisen yhteydessä kaikille käyttäjille näytettävä viesti.
Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti.
Estää olemassaolollaan muiden kuin pääkäyttäjän sisäänkirjautumisen.
Pacman-pakettienhallintaohjelman asetuksia.
Pacmanin käyttämien asennuslähteiden määrittelytiedostot.
Käyttäjien määrittelyt. Vrt. groups-tiedosto.
Tulostinten määrittelyt.
Järjestelmän käynnistykseen liittyviä asetuksia BSD-tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä kuten Arch Linuxissa ja Slackwaressa. Sisältää mm. käynnistettävien palveluiden ja verkon asetuksia.
Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan ajotasoittain nimetyissä alihakemistoissa on symbolisia linkkejä niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä tiedosto alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
Initin järjestelmän käynnistyksen lopuksi ajama komentojono.
Käytettäviin DNS-palvelimiin liittyvät asetukset.
Lista virtuaalikonsoleista joilta pääkäyttäjän on sallittua kirjautua sisään. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita.
Salatut käyttäjämäärittelyt (mm. salasanat). Vastaava tiedostoryhmämäärittelyille on /etc/gshadow. Shadow-tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Hyväksytyt kirjautumiskomentotulkit. Shells-tiedostoa käyttää mm. kirjautumiskomentotulkkia vaihtava chsh-komento.
Uusien käyttäjien kotihakemistoihin kopioitavat tiedostot sisältävä hakemisto. Useimmat täältä löytyvät tiedostot ovat pisteellä alkavia piilotiedostoja.
SSH-asiakasohjelman ja -palvelun asetustiedostoja.
Sudo-ohjelman asetustiedosto. Ohjelman kehittäjät suosittelevat tiedoston muokkaamista visudo-komennon avulla. Sudoers on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä asetettavia ytimen sysctl-parametreja. Parametrit löytyvät /proc/sys/-hakemiston alta.
Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen.
X-palvelimen asetuksia.
X.org-X-palvelimen pääasetustiedosto.
XFree86-X-palvelimen pääasetustiedosto.
Yum-paketinhallintaohjelman pääasetustiedosto
Yumin käyttämien pakettilähteiden määrittelytiedostot
Zsh-komentotulkin interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.