Fedora Linux

Linux.fista
Versio hetkellä 14. elokuuta 2010 kello 05.44 – tehnyt 80.247.247.201 (keskustelu) (→‎Aiheesta muualla)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fedora

Julkaisija Fedora-yhteisö / Red Hat
Viimeisin versio Fedora 13  / 25. toukokuuta 2010
Pakettienhallinta RPM/Yum
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit i386, x86_64, ppc, ppc64, epävirallisesti arm, ia64 ja sparc
Äitijakelu Red Hat Linux
Kotisivu fedoraproject.org
Fedora 11:n Gnome-työpöytä.
Vaihtoehtoinen KDE-työpöytä.

Fedora (ent. Fedora Core) on Red Hatin rahoittama Linux-jakelu, joka keskittyy uusien vapaiden ohjelmistojen nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii Red Hat Enterprise Linuxin äitijakeluna.

Historia

Fedora syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti lopettaa Red Hat Linuxin julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.

Käyttökohteet

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytänä on Gnome, mutta myös KDE on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.

Asennusvaihtoehdot

Fedoran asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta.

Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja live-CD:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.

Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös PreUpgrade, joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös Jigdon kautta.

Katso myös artikkelit Fedora 11:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd), Fedora 10:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd) ja Fedora 9:n asennus (asennus-DVD).

Paketinhallinta

Pääartikkeli: Fedoran paketinhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum:in tai sen graafisten edustaohjelmien kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii PackageKit, joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Vanhemmissa versioissa oletuskäyttöliittyminä toimivat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu Pup ja ohjelmien asentamiseen ja poistamiseen tarkoitettu Pirut. Epävirallinen Yumex-edustaohjelma on myös melko suosittu.

APT-RPM-projektin ansiosta Yumin ohella on myös mahdollista käyttää aptia sekä sen graafista käyttöliittymää Synapticia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [1].

Rajoitetut ohjelmat

Pääartikkeli: Fedoran asennuksen jälkeiset toimet

Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein epävirallisia RPM Fusion- ja Livna-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.

Respinit

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen live-cd.

Uusin versio

Fedora 13 julkaistiin 25. toukokuuta 2010. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa

  • Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin, sisältäen Gnome 2.28.0:n, KDE 4.3.2:n ja Xfce 4.6:n.
  • Tuki DeltaRPM-paketeille, jotka poistavat tarpeen ladata kokonaisia rpm-paketteja päivitysten yhteydessä. DeltaRPM-paketit sisältävät vain aidosti muuttuneen osan alkuperäisen paketin sisällöstä, mikä vähentää nettiyhteyden kuormitusta merkittävästi.
  • DeviceKitin käyttöönotto ja siihen liittyen uusi graafinen kiintolevyjen hallintaohjelma, joka tukee mm. kryptauksen hallintaa.
  • Entistä nopeampi käynnistys.
  • PackageKitin avulla toimiva mahdollisuus fonttien ja eri tiedostomuotojen käsittelyssä tarvittavien ohjelmistojen automaattiseen asennukseen. Esimerkiksi jos käyttäjä avaa japaninkielisen tekstitiedoston ilman riittävää fonttitukea, saa hän kyselyn tarvittavien fonttien asennuksesta.
  • Helppokäyttöisempi ja joustavampi äänenvoimakkuuden hallinta PulseAudiota hyväksikäyttäen.
  • Ext4 uusien asennusten oletustiedostojärjestelmänä.
  • Parempi tuki sekä asetusohjelma sormenjälkilukijoille.
  • Tuki vahvemmille tarkistussummille, SHA-256 käytössä sekä asennuslevyjen levykuvien että rpm-pakettien eheyden varmistamisessa.
  • Syöttölaitteiden, kuten hiirien ja näppäimistöjen, parempi ajonaikainen hallinta X.orgissa.
  • Nouveau oletusajuri NVIDIAn näytönohjaimille.
  • Kehittyneemmät virransäästöominaisuudet.
  • Virallinen uusien ominaisuuksien lista

Fedora suomeksi

Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään Fedora-foorumilla, joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös Fedora Suomi -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on IRC-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa suomi-käännöstiimi.

Fedora-ohjeita tässä wikissä

Paketinhallinta

Asennus

Muuta

Katso myös


Aiheesta muualla

Vanhoja ohjeita

Sivun poistoa on ehdotettu! Lista poistoehdotuksista
Syy: Jakelu lopetettu vuonna 2003, joten mallinne on turha.


Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&oldid=32162”