Ubuntu

Linux.fista
Versio hetkellä 1. lokakuuta 2018 kello 23.38 – tehnyt Maakuth (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ubuntu

Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä
Julkaisija Canonical Ltd / Ubuntu Foundation
Viimeisin versio 18.04 LTS "Bionic Beaver"  / 26.4.2018
Julkaisusykli 6kk (LTS 24kk)
Elinkaari 9kk (LTS 5v)
Pakettienhallinta dpkg, APT
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit amd64, i386, arm
Äitijakelu Debian GNU/Linux
Kotisivu www.ubuntu.com

Ubuntu on Debian GNU/Linux -pohjainen jakelu, jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. Ubuntu-filosofia).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön, jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Asennus

Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten Firefox-selain, LibreOffice-toimisto-ohjelmapaketti ja Shotwell-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi gcc:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-live-levyllä, kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun työpöytäympäristönä on oletuksena GNOME, mutta esimerkiksi KDE:n voi asentaa paketinhallinnan kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion Kubuntun. Myös kevyempään Xfce-työpöytäympäristöön pohjautuva Xubuntu-CD on saatavilla.

Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin language-support-fi. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan Gobuntu-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Nykyään Gobuntun työtä jatkaa gNewSense.

Pääkäyttäjän oikeudet

Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet sudo-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa – tai ilman erillistä salasanaa.

Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen.

Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan passwd-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.

Julkaisutahti

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. LTS-versioita (long time support), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko epävirallisia asennuslähteitä tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

Pakettivarastot ja tukiaika

Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.

  • Main - tuetut ohjelmat
  • Restricted - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu vapaalla lisenssillä
  • Universe - yhteisön ylläpitämät ohjelmat
  • Multiverse - epävapaat ohjelmat

Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:

$ ubuntu-support-status

On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva MOTU-tiimi (Masters of the Universe).

Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:

$ ubuntu-support-status --show-unsupported

Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:

 
Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä

Virallinen käyttäjäyhteisö

Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - Ubuntu Suomella - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä IRC-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

Julkaisut

Julkaisu Julkaisupäivä Tukiaika
Ubuntu 18.04 LTS (Bionic Beaver) 26. huhtikuuta 2018 tuettu huhtikuuhun 2023
Ubuntu 17.10 (Artful Aardvark) 19. lokakuuta 2017 tuki päättynyt
Ubuntu 17.04 (Zesty Zapus) 13. huhtikuuta 2017 tuki päättynyt
Ubuntu 16.10 (Yakkety Yak) 13. lokakuuta 2016 tuki päättynyt
Ubuntu 16.04 LTS (Xenial Xerus) 21. huhtikuuta 2016 tuettu huhtikuuhun 2021
Ubuntu 15.10 (Wily Werewolf) 22. lokakuuta 2015 tuki päättynyt
Ubuntu 15.04 (Vivid Vervet) 23. huhtikuuta 2015 tuki päättynyt
Ubuntu 14.10 (Utopic Unicorn) 23. lokakuuta 2014 tuki päättynyt
Ubuntu 14.04 LTS (Trusty Tahr) 17. huhtikuuta 2014 tuettu huhtikuuhun 2019
Vanhemmat julkaisut
Julkaisu Julkaisupäivä
Ubuntu 13.10 (Saucy Salamander) 17. lokakuuta 2013
Ubuntu 13.04 (Raring Ringtail) 25. huhtikuuta 2013
Ubuntu 12.10 (Quantal Quetzal) 18. lokakuuta 2012
Ubuntu 12.04 LTS (Precise Pangolin) 26. huhtikuuta 2012
Ubuntu 11.10 (Oneric Ocelot) 13. lokakuuta 2011
Ubuntu 11.04 (Natty Narwhal) 28. huhtikuuta 2011
Ubuntu 10.10 (Maverick Meerkat) 10. lokakuuta 2010
Ubuntu 10.04 LTS (Lucid Lynx) 29. huhtikuuta 2010
Ubuntu 9.10 (Karmic Koala) 29. lokakuuta 2009
Ubuntu 9.04 (Jaunty Jackalope) 23. huhtikuuta 2009
Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) 30. lokakuuta 2008
Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) 24. huhtikuuta 2008
Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) 18. lokakuuta 2007
Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) 19. huhtikuuta 2007
Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) 26. lokakuuta 2006
Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) 1. kesäkuuta 2006
Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) 13. lokakuuta 2005
Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) 8. huhtikuuta 2005
Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) 20. lokakuuta 2004

Katso myös

Aiheesta muualla

Englanniksi

v  k  m
  Debian GNU/Linux -pohjaisia jakeluita
 Ytimet  Debian GNU/Linux | Debian GNU/Hurd | Debian GNU/kFreeBSD | Debian Pure Blend
 Haaraumat  antiX | Astra Linux | Bharat Operating System Solutions | Bittix Linux | deepin | Devuan | Elive | Endless OS | Nitrux | HandyLinux | Kali Linux | Knoppix | Linspire | Linux Mint Debian Edition | MX Linux | Parrot OS | Puavo OS | Skolelinux | SparkyLinux | SolydXK | Tails | Ubuntu
 Keskeytyneet  Corel Linux | CrunchBang Linux | gNewSense| MEPIS| Nexenta OSSidux
v  k  m
  Ubuntu-pohjaisia jakeluita
 Viralliset  UbuntuUbuntu ServerUbuntu TouchUbuntu TV | Ubuntu Kylin
 Yhteisön tukemat  Kubuntu | Lubuntu | Ubuntu Budgie | Ubuntu GNOME | Ubuntu Studio | Ubuntu MATE | Xubuntu | Ubuntu Unity
 Omia projektejaan  Bodhi Linux | EasyPeasy | elementary OS | Emmabuntüs | Linux Mint | Pop!_OS | Trisquel
 Keskeytyneet  Cub Linux | Edubuntu | Gobuntu | GOS | Mythbuntu | Nexenta OS | Play LinuxUbuntu JeOS