Ero sivun ”Musiikinteko:Aloittelijan tutoriaali” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Musiikinteko:Aloittelijan tutoriaali (muokkaa)
Versio 3. maaliskuuta 2022 kello 21.24
, 3. maaliskuuta 2022kaupalliset ovat jo omalla sivullaan
(→LMMS: Lisätty maininta Alsa-sillan löytymisestä.) |
p (kaupalliset ovat jo omalla sivullaan) |
||
| (15 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti, miten Linux-ympäristössä onnistuvat erilaiset musiikkiprojektit. | Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti, miten Linux-ympäristössä onnistuvat erilaiset musiikkiprojektit. | ||
== Elektroninen musiikki == | == Elektroninen musiikki == | ||
Elektronisen musiikin tekemiseen paras keino useimmille lienevät kaupalliset suljetun lähdekoodin ohjelmistot. Myös avoimen lähdekoodin ohjelmia kannattaa testata, ja varsinkin harrastekäyttöön ne riittävät oikein hyvin. | |||
=== Suljetun lähdekoodin ohjelmistot === | |||
[[Kaupalliset musiikinteko-ohjelmistot|Kaupallisista ohjelmistoista]] [[Bitwig Studio]], [[Renoise]] [[EnergyXT]] ja [[Tracktion]] kykenevät sekvensointiin. Bitwig Studio on näistä kattavin, ja muistuttaa käyttöliittymältään Ableton Liveä. Renoise on laaja-alainen musiikinteko-ohjelma, jonka käyttöliittymä ottaa mallia vanhoista trackereista. Tracktion on kehittynyt viime vuosina paljon, ja versio 5 on ladattavissa ilmaiseksi ohjelman kotisivuilta. [[Reaper]]istä on saatavilla kokeellinen Linux versio. | |||
=== Windows-ohjelmistot === | |||
Jotkut Windows-ohjelmistot, kuten FL Studio 12 tai Reaper toimivat [[Wine|Winen]] kautta erittäin hyvin ja vakaasti. Myös monet [[Windows_VST|Windows-VST-plugineista]] toimivat Winen päällä hyvin. | |||
=== Avoimen lähdekoodin ohjelmistot === | |||
==== LMMS ==== | ==== LMMS ==== | ||
[[LMMS]] eli Linux Multimedia Studio on FL Studion kaltainen ohjelma, jolla voi tehdä elektronista musiikkia. Se on helppokäyttöinen, ja sisältää kaiken tarvittavan. Ohjelmassa on melko rajallinen tuki [[Efekti- ja instrumenttipluginit|plugineille]]: ainoastaan [[LADSPA]]-plugineja tuetaan. Toinen ongelma on epävakaa [[Jack|Jack-tuki]]. Käytännössä ohjelmaa kannattaa käyttää Jackin päällä erillisen Alsa-sillan kautta tai vaihtoehtoisesti jättää Jack kokonaan pois. Laadukas Alsa-silta löytyy | [[LMMS]] eli Linux Multimedia Studio on FL Studion kaltainen ohjelma, jolla voi tehdä elektronista musiikkia. Se on helppokäyttöinen, ja sisältää kaiken tarvittavan, kuten samplerin, syntetisaattoreita ja efektejä. Ohjelmassa on melko rajallinen tuki ulkoisille [[Efekti- ja instrumenttipluginit|plugineille]]: ainoastaan [[LADSPA]]-plugineja tuetaan. Toinen ongelma on epävakaa [[Jack|Jack-tuki]]. Käytännössä ohjelmaa kannattaa käyttää Jackin päällä erillisen Alsa-sillan kautta tai vaihtoehtoisesti jättää Jack kokonaan pois. Laadukas Alsa-silta löytyy vaikkapa [[Musiikintekoon suuntautuneet Linux-jakelut|KXStudiosta tai AVLinuxista]]. | ||
* [http://lmms.sourceforge.net/ LMMS:n kotisivu] | * [http://lmms.sourceforge.net/ LMMS:n kotisivu] | ||
| Rivi 10: | Rivi 20: | ||
==== Modulaarinen tapa ==== | ==== Modulaarinen tapa ==== | ||
Seq24 toimii midisekvensserinä, jossa luodaan melodiat. Seq24:stä midisignaalin voi reitittää Jackin avulla standalone-syntetisaattoreihin, kuten [[Yoshimi|Yoshimiin]] tai [[AmSynth|AmSynthiin]]. Rummut voi tehdä [[Hydrogen|Hydrogenilla]] ja kokonaisuuden voi sen jälkeen miksata Ardourilla. Tässä esimerkissä sessionhallintaohjelmana toimii [[Ladish]]. | Modulaarisesti sama asia onnistuu esimerkiksi ohjelmayhdistelmällä [[Seq24]], [[Yoshimi]], [[Hydrogen]] ja [[Ardour]]. | ||
Seq24 toimii midisekvensserinä, jossa luodaan melodiat. Seq24:stä midisignaalin voi reitittää Jackin avulla standalone-syntetisaattoreihin, kuten [[Yoshimi|Yoshimiin]] tai [[AmSynth|AmSynthiin]]. Rummut voi tehdä [[Hydrogen|Hydrogenilla]] ja kokonaisuuden voi sen jälkeen miksata Ardourilla. Tässä esimerkissä sessionhallintaohjelmana toimii [[Ladish]], jonka avulla Hydrogenin, Seq24:n Yoshimin ja Ardourin asetukset saa tallennettua samaan aikaan. | |||
Myös esimerkiksi Qtractorissa on sessionhallintatuki, joten sitä voi käyttää Seq24:n tai Ardourin sijasta. | Myös esimerkiksi Qtractorissa on sessionhallintatuki, joten sitä voi käyttää Seq24:n tai Ardourin sijasta. | ||
| Rivi 21: | Rivi 30: | ||
== Kitaraäänitys == | == Kitaraäänitys == | ||
Kitaran ja akustisten soittimien äänitykseen on yksi ohjelma ylitse muiden: [[Ardour]]. Sillä voit helposti äänittää niin monta raitaa kuin on tarvis, efektoida ja miksata monipuolisesti. Editoiminen sujuu vaivattomasti, ja myös kevyt masteroiminen onnistuu. | Kitaran ja akustisten soittimien äänitykseen on yksi ohjelma ylitse muiden: [[Ardour]]. Sillä voit helposti äänittää niin monta raitaa kuin on tarvis, efektoida ja miksata monipuolisesti. Editoiminen sujuu vaivattomasti, ja myös kevyt masteroiminen onnistuu. Akustisten soittimien äänitykseen suositellaan käytettäväksi kannettavaa tietokonetta. Akun käyttö vähentää sähköverkosta aiheutuvaa häiriötä mm. suhinaa ja rahinaa. Yleensä akustisen kitaran äänittämisessä suositaan pienikalvoisia kondensaattorimikrofoneja. Mikrofoneina voidaan käyttää esimerkiksi Røde NT5, Shure PGA81, Audio-Technica AT 2031:stä jos äänet ovat tarkoitus noutaa miksauspöydästä esimerkiksi [[Firewire]]n tai pelkän äänen sisääntulojen avulla. Myös USB-äänikorttia voi toki halutessaan käyttää. | ||
'''Muita soveltuvia ohjelmia | '''Muita soveltuvia ohjelmia:''' [[Qtractor]] ja [[NonDAW]] kykenevät samaan. Kaupallisista ainakin [[EnergyXT]]. | ||
== Sävellys ja nuotinnus == | == Sävellys ja nuotinnus == | ||
Säveltämiseen ja nuotintamiseen on joitain eri vaihtoehtoja. Perinteisen nuotinkirjoituksen harrastus kannattaa aloittaa [[MuseScore|MuseScorella]]. Jos se ei syystä tai toisesta tunnu omalta, muita vaihtoehtoja ovat yksinkertaisemmat nuotinnusohjelmat ja tabulatuurimuokkaimet. Niitä esitellään artikkelissa [[Musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusohjelmat Linuxissa]]. | Säveltämiseen ja nuotintamiseen on joitain eri vaihtoehtoja. Perinteisen nuotinkirjoituksen harrastus kannattaa aloittaa [[MuseScore|MuseScorella]]. Jos se ei syystä tai toisesta tunnu omalta, muita vaihtoehtoja ovat yksinkertaisemmat nuotinnusohjelmat ja tabulatuurimuokkaimet. Niitä esitellään artikkelissa [[Musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusohjelmat Linuxissa]]. | ||
Myös epätavallisempia sävellysmetodeja voi tietenkin käyttää, ja silloin vain taivas on rajana. [[AVSynthesis]] on jännittävä työkalu, jolla voi paitsi säveltää musiikkia, myös tehdä videota. Lisäksi Linuxissa toimivat erilaiset ääniohjelmointikielet, kuten [[ | Myös epätavallisempia sävellysmetodeja voi tietenkin käyttää, ja silloin vain taivas on rajana. [[AVSynthesis]] on jännittävä työkalu, jolla voi paitsi säveltää musiikkia, myös tehdä videota. Lisäksi Linuxissa toimivat erilaiset ääniohjelmointikielet, kuten [[Pure Data]], [[SuperCollider]] ja [[CSound]]. Katso linkkejä artikkelista [[Digitaalinen äänitystyöasema#Audio-ohjelmointikieliä]]. | ||
== Ambient == | == Ambient == | ||
Ambient-musiikin tekeminen on helppoa. Jackin avulla voi reitittää ääntä lähes rajattomasti paikasta toiseen. Kokeile vaikkapa ajaa [[ZynAddSubFX|ZynAddSubFX:n ääntä]] ja äänikorttiin soitettua sähkökitaraa [[Digitaalinen äänitystyöasema#Looppereita|SooperLooperin]] kautta [[Digitaalinen äänitystyöasema#Efektisovelluksia|Rakarrackiin]]. | Ambient-musiikin tekeminen on helppoa. Jackin avulla voi reitittää ääntä lähes rajattomasti paikasta toiseen. Kokeile vaikkapa ajaa [[ZynAddSubFX|ZynAddSubFX:n ääntä]] ja äänikorttiin soitettua sähkökitaraa [[Digitaalinen äänitystyöasema#Looppereita|SooperLooperin]] kautta [[Digitaalinen äänitystyöasema#Efektisovelluksia|Rakarrackiin]]. Hienoja soittimia ambient-tuotantoihin ovat [[Specimen]]-sampleri, [[LinuxSampler]], [[Mixxx]]-DJ-ohjelma, [[Alsa Modular Synth]], [[Din]]-sitarsyntetisaattori, [[Kluppe|Kluppe-loopperi]], [[Jack Rack]] -efektiräkki ja monet muut. Ambientin pohjana voi käyttää mistä hyvänsä nauhoitettua ääntä, ja sitä saa helposti talteen [[jack_capture]]-ohjelmalla. | ||
{{Musiikinteko}} | {{Musiikinteko}} | ||