Musiikinteko:Aloittelijan tutoriaali

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti, miten Linux-ympäristössä onnistuvat erilaiset musiikkiprojektit.

Elektroninen musiikki[muokkaa]

Elektronisen musiikin tekemiseen paras keino useimmille lienevät kaupalliset suljetun lähdekoodin ohjelmistot. Myös avoimen lähdekoodin ohjelmia kannattaa testata, ja varsinkin harrastekäyttöön ne riittävät oikein hyvin.

Suljetun lähdekoodin ohjelmistot[muokkaa]

Kaupallisista ohjelmistoista Bitwig Studio, Renoise EnergyXT ja Tracktion kykenevät sekvensointiin. Bitwig Studio on näistä kattavin, ja muistuttaa käyttöliittymältään Ableton Liveä. Renoise on laaja-alainen musiikinteko-ohjelma, jonka käyttöliittymä ottaa mallia vanhoista trackereista. Tracktion on kehittynyt viime vuosina paljon, ja versio 5 on ladattavissa ilmaiseksi ohjelman kotisivuilta. Reaperistä on saatavilla kokeellinen Linux versio.

Windows-ohjelmistot[muokkaa]

Jotkut Windows-ohjelmistot, kuten FL Studio 12 tai Reaper toimivat Winen kautta erittäin hyvin ja vakaasti. Myös monet Windows-VST-plugineista toimivat Winen päällä hyvin.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot[muokkaa]

LMMS[muokkaa]

LMMS eli Linux Multimedia Studio on FL Studion kaltainen ohjelma, jolla voi tehdä elektronista musiikkia. Se on helppokäyttöinen, ja sisältää kaiken tarvittavan, kuten samplerin, syntetisaattoreita ja efektejä. Ohjelmassa on melko rajallinen tuki ulkoisille plugineille: ainoastaan LADSPA-plugineja tuetaan. Toinen ongelma on epävakaa Jack-tuki. Käytännössä ohjelmaa kannattaa käyttää Jackin päällä erillisen Alsa-sillan kautta tai vaihtoehtoisesti jättää Jack kokonaan pois. Laadukas Alsa-silta löytyy vaikkapa KXStudiosta tai AVLinuxista.

Ardour ja Qtractor[muokkaa]

Qtractorilla ja Ardour 3:lla voi luoda midiraitoja ja soittaa niillä instrumenttiplugineja. Instrumenttien perään voi kytkeä efektejä, ja lopputuloksen miksata ja viedä äänitiedostoksi. Näissä ohjelmissa on laajempi plugin-tuki (Qtractor tukee kaikkia ja Ardour lähes kaikkia plugin-formaatteja) ja parempi Jack-tuki kuin LMMS:ssä. Niitä ei ole kuitenkaan suunniteltu erityisesti elektronisen musiikin tuotantoon.

Modulaarinen tapa[muokkaa]

Modulaarisesti sama asia onnistuu esimerkiksi ohjelmayhdistelmällä Seq24, Yoshimi, Hydrogen ja Ardour.

Seq24 toimii midisekvensserinä, jossa luodaan melodiat. Seq24:stä midisignaalin voi reitittää Jackin avulla standalone-syntetisaattoreihin, kuten Yoshimiin tai AmSynthiin. Rummut voi tehdä Hydrogenilla ja kokonaisuuden voi sen jälkeen miksata Ardourilla. Tässä esimerkissä sessionhallintaohjelmana toimii Ladish, jonka avulla Hydrogenin, Seq24:n Yoshimin ja Ardourin asetukset saa tallennettua samaan aikaan.

Myös esimerkiksi Qtractorissa on sessionhallintatuki, joten sitä voi käyttää Seq24:n tai Ardourin sijasta.


Muita soveltuvia ohjelmia: Rosegarden, Muse – kaupallisista EnergyXT, Renoise

Kitaraäänitys[muokkaa]

Kitaran ja akustisten soittimien äänitykseen on yksi ohjelma ylitse muiden: Ardour. Sillä voit helposti äänittää niin monta raitaa kuin on tarvis, efektoida ja miksata monipuolisesti. Editoiminen sujuu vaivattomasti, ja myös kevyt masteroiminen onnistuu. Akustisten soittimien äänitykseen suositellaan käytettäväksi kannettavaa tietokonetta. Akun käyttö vähentää sähköverkosta aiheutuvaa häiriötä mm. suhinaa ja rahinaa. Yleensä akustisen kitaran äänittämisessä suositaan pienikalvoisia kondensaattorimikrofoneja. Mikrofoneina voidaan käyttää esimerkiksi Røde NT5, Shure PGA81, Audio-Technica AT 2031:stä jos äänet ovat tarkoitus noutaa miksauspöydästä esimerkiksi Firewiren tai pelkän äänen sisääntulojen avulla. Myös USB-äänikorttia voi toki halutessaan käyttää.

Muita soveltuvia ohjelmia: Qtractor ja NonDAW kykenevät samaan. Kaupallisista ainakin EnergyXT.

Sävellys ja nuotinnus[muokkaa]

Säveltämiseen ja nuotintamiseen on joitain eri vaihtoehtoja. Perinteisen nuotinkirjoituksen harrastus kannattaa aloittaa MuseScorella. Jos se ei syystä tai toisesta tunnu omalta, muita vaihtoehtoja ovat yksinkertaisemmat nuotinnusohjelmat ja tabulatuurimuokkaimet. Niitä esitellään artikkelissa Musiikin sävellys- ja nuotinkirjoitusohjelmat Linuxissa.

Myös epätavallisempia sävellysmetodeja voi tietenkin käyttää, ja silloin vain taivas on rajana. AVSynthesis on jännittävä työkalu, jolla voi paitsi säveltää musiikkia, myös tehdä videota. Lisäksi Linuxissa toimivat erilaiset ääniohjelmointikielet, kuten Pure Data, SuperCollider ja CSound. Katso linkkejä artikkelista Digitaalinen äänitystyöasema#Audio-ohjelmointikieliä.

Ambient[muokkaa]

Ambient-musiikin tekeminen on helppoa. Jackin avulla voi reitittää ääntä lähes rajattomasti paikasta toiseen. Kokeile vaikkapa ajaa ZynAddSubFX:n ääntä ja äänikorttiin soitettua sähkökitaraa SooperLooperin kautta Rakarrackiin. Hienoja soittimia ambient-tuotantoihin ovat Specimen-sampleri, LinuxSampler, Mixxx-DJ-ohjelma, Alsa Modular Synth, Din-sitarsyntetisaattori, Kluppe-loopperi, Jack Rack -efektiräkki ja monet muut. Ambientin pohjana voi käyttää mistä hyvänsä nauhoitettua ääntä, ja sitä saa helposti talteen jack_capture-ohjelmalla.

v  k  m
Emojione1 1F3BC.svg Musiikintekoon liittyvät artikkelit
 Yleiset  Johdanto musiikintekoon Linuxilla | Jakelut | Jack
 Sekvensserit, DAW:it, nuotinnus, sävellys  Ardour | Qtractor | Rosegarden | Nuotinnus- ja sävellysohjelmat | Trakkerit | Kaupalliset ohjelmistot
 Syntetisaattorit, samplerit, rumpukoneet  ZynAddSubFX | SetBFree | Hydrogen | LinuxSampler
 Plugin-formaatit  LADSPA | DSSI | LV2 | Linux VST | Windows VST
  Pluginit Taajuusanalysaattorityökalut Laaja lista musiikinteko-ohjelmista