Musiikintekoon suuntautuneet Linux-jakelut

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. Normaalit työpöytäkäyttöön suunnitellut järjestelmät eivät yleensä toimi kovin hyvin: vähintäänkin niistä puuttuvat kaikki tarpeelliset ohjelmat.

Musiikintekoon tarkoitetut erikoisviritellyt järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun, Debianin tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut. Kannattaa siis aloittaa alkupäästä, jos on epävarma.

Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan.

Tämä lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi joulukuussa 2017.

Suositellut jakelut[muokkaa]

  • AV Linux - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. XFCE-työpöytä. Uusin julkaistu versio on AV Linux 2017.4.9
  • KXStudio - Ubuntun ja Debianin päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia todella kiinnostavia ohjelmia audiotyöaseman hallintaan. Järjestelmä asennetaan normaalin Debian testingin tai Ubuntun päälle. Versiot Debian Jessiestä ja Ubuntu 14.04:stä ylöspäin ovat kaikki tuettuja. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa tehty helpoksi KXStudion oman Cadence-ohjelmistokokoelman avulla. Järjestelmä on epäyhteensopiva Ardourin kanssa, eli sitä ei kannata käyttää Ardour-työaseman pohjana.

Muita jakeluja[muokkaa]

  • Ubuntu Studio – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 16.04 LTS keväältä 2016, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 17.10. Kehitys vaikuttaa nykyään olevan hyvin hidasta.
  • Planet CCRMA -paketit Fedoralle ja CentOSille on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2016. Sisältää paketit Fedora 22, 23 ja 24 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.
  • TangoStudio - Tangostudio asennetaan Debian 8:n tai Debian 9:n päälle erillisen repositoryn kautta. Projekti aktivoitui uudelleen kesällä 2017, ilmoittaen palaavansa minimaalisessa muodossaan.
  • Io.Gnu/Linux - Ranskalainen Linux-jakelu. Enlightenment-työpöytä, ja raisut nettisivut. Asennetaan muistitikulle, ja käytetään suoraan siitä. Uusin versio helmikuulta 2017.
  • Musix - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi. Uusin 3-versio on vuodelta 2014. Tekijä on käynnistänyt alkuvuodesta 2017 joukkorahoituksen version 4 toteuttamiseksi.
  • Fedora Jam – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Wikisivua päivitetty heinäkuussa 2017. Sivulla merkintä, että tieto saattaa olla vanhentunutta, ja monet linkit rikkinäisiä.

Vastaava listaus löytyy myös Linux Audio -wikistä. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.

Miksi audiokäyttöön on oltava omat erilliset Linux-järjestelmänsä?[muokkaa]

Miksi äänityöasemakäyttöön tarvitaan oma erillinen Linux-järjestelmänsä? Eikö normaali Ubuntu tai Fedora toimi? Pienimuotoiseen harrastelukäyttöön itse asiassa voi toimiakin, mutta mitä suuremmat vaatimukset työasemalta on, sitä varmemmin järjestelmä tarvitsee erillistä virittelyä toimiakseen vakaasti ja ilman että ääneen tulee häiriöitä, kuten rasahduksia.

Linux-ydin pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi.

Nykyään yhä tärkeämpi syy erillisen audiojärjestelmän käyttöön on musiikintekoon vaadittavat ohjelmistot, joiden ajantasaisia paketteja ei useimmissa käyttöjärjestelmissä ole suoraan mukana. Tässä artikkelissa luetellut musiikkijärjestelmät tarjoavat laajan valikoiman ajantasaisia, järkevillä asetuksilla käännettyjä ohjelmistoja.

Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta musiikintekoon suuntautuneissa järjestelmissä on säätäminen tehty käyttäjän puolesta. Näin aikaa säästyy itse musiikintekoon.


v  k  m
Emojione1 1F3BC.svg Musiikintekoon liittyvät artikkelit
 Yleiset  Johdanto musiikintekoon Linuxilla | Jakelut | Jack
 Sekvensserit, DAW:it, nuotinnus, sävellys  Ardour | Qtractor | Rosegarden | Nuotinnus- ja sävellysohjelmat | Trakkerit | Kaupalliset ohjelmistot
 Syntetisaattorit, samplerit, rumpukoneet  ZynAddSubFX | SetBFree | Hydrogen | LinuxSampler
 Plugin-formaatit  LADSPA | DSSI | LV2 | Linux VST | Windows VST
  Pluginit Taajuusanalysaattorityökalut Laaja lista musiikinteko-ohjelmista