Ero sivun ”Ubuntu” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(pääkäyttäjä- ja julkaisutahtikappaleet lyhyemmin)
Rivi 23: Rivi 23:


==Pääkäyttäjän oikeudet==
==Pääkäyttäjän oikeudet==
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa. Hyvänä puolena tässä on, että vaarallinen tavallisten ohjelmien ajaminen pääkäyttäjän oikeuksilla vaikeutuu. Toisaalta etuoikeutetun käyttäjän asetusten vikaantuessa vaikeutuu pääkäyttäjän oikeuksien saavuttaminen huomattavasti. Myös Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa. Tämä helpottaa jossain määrin pääkäyttäjän oikeuksien hallintaa, mutta saattaa toisaalta alentaa kynnystä oikeuksien liikakäyttöön. Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.
 
Ubuntussa on kuitenkin mahdollista avata myös pääkäyttäjän root-tunnus käyttöön kirjoittamalla
konsolissa
 
$ sudo passwd root
 
jolloin voi antaa root-käyttäjän oman salasanan. Jos järjestelmä on siten vioittunut, että
pääkäyttäjänoikeustunnukset ovat unohtuneet, mutta Live-CD käsillä, on mahdollisuus liittää
/-osio, ja etsiä tiedosto /etc/shadow. Tässä tiedostossa on päällimmäisenä rivi:
 
root:(joku salasana kryptattuna):<numero>:<numero>:<numero>:<numero>:::
 
josta editorilla, esimerkiksi vim:illä tyhjentämällä salasanakentän, saa järjestelmänsä
sellaiseksi, että siihen pääsee root-tunnuksella ilman salasanaa. Tällöin tietokone
kannattaa pitää verkosta irti, kunnes root-käyttäjän salasana on uudestaan annettu aiemmin
mainitulla 'passwd root'-käskyllä.


==Julkaisutahti==
==Julkaisutahti==
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10, Ubuntu 7.04 ja Ubuntu 7.10, joiden tukiaika on normaali 18 kk. Versiota 6.06 LTS suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas Ubuntu 7.10 tarjoaa tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana pääasiassa vain bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.


==Shipit==
==Shipit==
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun levyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.


==Virallinen käyttäjäyhteisö==
==Virallinen käyttäjäyhteisö==
Rivi 92: Rivi 76:


[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]
[[luokka:Linuxin jakeluversiot aakkosjärjestyksessä]]
[[luokka:Ubuntuun perustuvat Linuxin jakeluversiot]]

Versio 4. toukokuuta 2008 kello 14.36

Ubuntu

Viimeisin versio 8.04 LTS(Hardy Heron)  / 24. huhtikuuta 2008
Pakettienhallinta Apt
Tila toiminnassa
Äitijakelu Debian GNU/Linux
Kotisivu Ubuntu Suomi

Ubuntu on Debian GNU/Linux -pohjainen jakelu, jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. Ubuntu-ideologia).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön, jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Asennus

Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten Firefox-selain, OpenOffice.org-toimisto-ohjelmapaketti ja GIMP-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-live-levyllä, kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain GNOME-työpöytäympäristö, mutta esimerkiksi KDE:n voi asentaa paketinhallinnan kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion Kubuntun. Myös kevyempään Xfce-työpöytäympäristöön pohjautuva Xubuntu-cd on saatavilla.

Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin language-support-fi. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan Gobuntu-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.

Pääkäyttäjän oikeudet

Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet sudo-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa. Tämä helpottaa jossain määrin pääkäyttäjän oikeuksien hallintaa, mutta saattaa toisaalta alentaa kynnystä oikeuksien liikakäyttöön. Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan passwd-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.

Julkaisutahti

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (long time support), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko epävirallisia asennuslähteitä tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

Shipit

Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä

Shipit-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.

Virallinen käyttäjäyhteisö

Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - Ubuntu Suomella - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä IRC-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

Julkaisuhistoria

  • Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) - 24. huhtikuuta 2008
  • Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007
  • Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007
  • Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006
  • Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006
  • Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005
  • Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005
  • Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004

Katso myös

Aiheesta muualla

Englanniksi

Ubuntun muut julkaisuversiot

  • Edubuntu ([1]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
  • Kubuntu ([2]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
  • Xubuntu ([3]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
  • Gobuntu - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio
v  k  m
Debian GNU/Linux -pohjaisia jakeluita
 Ytimet  Debian GNU/Linux | Debian GNU/Hurd | Debian GNU/kFreeBSD | Debian Pure Blend
 Haaraumat  antiX | Astra Linux | Bharat Operating System Solutions | Bittix Linux | deepin | Devuan | Elive | Endless OS | Nitrux | HandyLinux | Kali Linux | Knoppix | Linspire | Linux Mint Debian Edition | MX Linux | Parrot OS | Puavo OS | Skolelinux | SparkyLinux | SolydXK | Tails | Ubuntu
 Keskeytyneet  Corel Linux | CrunchBang Linux | gNewSense| MEPIS| Nexenta OSSidux
v  k  m
Ubuntu-pohjaisia jakeluita
 Viralliset  UbuntuUbuntu ServerUbuntu TouchUbuntu TV | Ubuntu Kylin
 Yhteisön tukemat  Kubuntu | Lubuntu | Ubuntu Budgie | Ubuntu GNOME | Ubuntu Studio | Ubuntu MATE | Xubuntu | Ubuntu Unity
 Omia projektejaan  Bodhi Linux | EasyPeasy | elementary OS | Emmabuntüs | Linux Mint | Pop!_OS | Trisquel
 Keskeytyneet  Cub Linux | Edubuntu | Gobuntu | GOS | Mythbuntu | Nexenta OS | Play LinuxUbuntu JeOS