LTSP

LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää pääteympäristöön sopivaa palvelinohjelmistoa. Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä X-päätteiksi kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.

LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.

Toiminta

Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta (DHCP:llä ja TFTP:llä; katso verkkokäynnistys). Loput käyttöjärjestelmästä on NFS-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle unionfs:n avulla.

Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen XDMCP:llä tai SSH:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan NIS- ja DNS-palvelimien avustuksella NFS-verkkolevyltä.

Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.

LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman verkkokäynnistykseen tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy Edubuntun ja Skolelinuxin LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen jakeluun, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.

Istuntovaihtoehtoja

LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, rdesktop-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri virtuaalikonsoleilla.

Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.

LTSP:n asennus

Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin Debianin, Fedoran ja Ubuntun osalta, SUSE:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana tar-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.

Debian

Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.

LTSP löytyy paketeista ltsp-server, ltsp-server-standalone, ltsp-utils sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta ltsp-client-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo chroot-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):

apt-get install ltsp-server
ltsp-build-client --dist etch
echo "/opt/ltsp       *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload

Säädä DHCP ohjeiden mukaisesti.

Testaa qemulla (katso virtuaalikoneet)

apt-get install qemu
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp

Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (/usr/share/doc/ltsp*).

Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.

Fedora

Opas LTSP:n asentamiseksi Fedora-ympäristöön löytyy artikkelista LTSP-palvelin Fedoraan.

Ubuntu

Ubuntussa käyttää asiakkaan kirjautumisessa SSH-yhteyttä, joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennus tapahtuu Ubuntun Alternate -asennuslevyltä.

Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita Ubuntu Suomen wikistä:

• LTSP5 Mäntykankaan koulu - perusasennus
• LTSP5 Kokkolan seurakunta - kun Windows-palvelin jakaa ip-osoitteet DHCP:llä
• LTSP5 iTalc
• LTSP5 Chroot
• LTSP5-videoesittely
• LTSP5-päätevertailu
• LTSP5 ja OpenLDAP
• Myös muita ohjeita löytyy Ubuntu Suomen wikistä.

WLAN ja LTSP

LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli WLAN ja LTSP-testi

Ratkaisuja LTSP-ongelmiin

• LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon
  • LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out Ubuntu 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos ytimenä on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen ACPI:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta /var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default:

DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi

Katso myös

• Linuxin käyttöönottotapoja
• Skolelinux
• Edubuntu

Aiheesta muualla

• Linux kouluissa -palsta Linux.fin keskustelualueella
• Edubuntu
• K12Linux
• Skolelinux/DebianEdu
• LTSP + Kubuntu
• EduCOSS-sähköpostilista on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa