Ero sivun ”X Window System” versioiden välillä

Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä [[wikipedia:fi:MIT|MIT]]:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä "X Windows".

X Window System suunniteltiin alun perin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa, sanotaan X-palvelimeksi, kun taas X:ää käyttöliittymäänsä käyttävät ohjelmat ovat X-asiakkaita. Etäkäytössä asiakas ja palvelin käyttävät verkkoprotokollia, samalla koneella ajettaessa nopeampia kommunikointitapoja.

 

X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri (ei kovin erikoinen tilanne [[X-pääte]]ympäristössä). Samalla näytöllä voi myös olla monella eri koneella ajettavien ohjelmien ikkunoita, eikä koneilla tarvitse olla samaa käyttöjärjestelmää.

 

X ei sinällään määrittele mitään käyttöliittymää, vaan jokainen ohjelma määrittelee itse käyttöliittymänsä. Erinäisiä käytäntöjä toki on. X:n oheen käynnistetään yleensä [[työpöytäympäristö]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]], joka huolehtii ikkunoiden asettelusta, mahdollisista tehtäväpalkeista, fokuksen antamisesta oikeille ohjelmille jne. X:ää voi kuitenkin käyttää ilman tällaisia ohjelmia eikä niillä itse X:n kannalta ole erikoisasemaa.

 

 

Sovellusten käyttöliittymä ei riipu käytettävästä ikkunointiohjelmasta tai työpöytäympäristöstä, vaikkakin sovellukset on voitu kirjoittaa kunnioittamaan näiden antamia vinkkejä ja ohjeita. Käytössä on muutamia [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]], joiden avulla ohjelmat toteuttavat oman käyttöliittymänsä, ja osaa näistä kehitetään työpöytäympäristöjä huomioiden, niin että työpöytäympäristön asetuksilla voidaan määritellä ohjelmille yhtenäiset [[teema]]t ja fontit (katso [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]]).

 

 

 

 

X:ää jo käyttävillä ohjelmilla on tieto [[ympäristömuuttuja]]ssa <tt>DISPLAY</tt>, joten niistä käsin käynnistettyinä ohjelmat osaavat automaattisesti käyttää oikeaa näyttöä. X:ää käyttävät ohjelmat yleensä tunnistavat yhteisen joukon [[valitsin|valitsimia]], millä määritellään esimerkiksi minne tai kuinka isona ohjelman kuuluu avata ikunansa.

 

Työpöytäympäristöillä ja ikkunointiohjelmilla on myös omat tapansa käynnistää ohjelmia valikoista tai ikoneita klikkaamalla. Käynnistäminen komentoriviltä on eduksi silloin, jos tahtoo käynnistää ohjelman tietyillä parametreilla tai ympäristömuuttuja-asetuksilla tai jos virheilmoituksia ei muuten saa talteen.

 

 

 

[[X.Org]]in versiosta 1.6 lähtien (julkaistu 25.2.2009) tämä onnistuu kuitenkin vain, jos [[xorg.conf]]in <tt>ServerFlags</tt>-osioon on lisätty asetus

Joissakin jakeluissa (mm. [[Arch Linux]], [[Mandriva]], [[openSUSE]]) on myös mahdollista käyttää asetusta

jolloin X:n sulkeminen onnistuu antamalla näppäinyhdistelmä kahdesti peräkkäin.

 

Jos näppäinyhdistelmä ei toimi, X:n voi sulkea komentoriviltä, yleensä eri [[virtuaalikonsoli]]lta ({{näppäin|Ctrl|Alt|F1}}). Tällöin pitää löytää sopiva ohjelma, jonka sulkeminen saa istunnon päättymään ja suljettava tämä, mahdolisesti rootin oikeuksin. Se, mikä ohjelma on sopiva, riippuu siitä miten X on käynnistetty, mutta [[gdm]], [[xinit]] tai [[Xorg]] toimivat yleensä, jos ne löytyvät prosessilistasta:

 

Jos käytössä on [[graafinen kirjautumisohjelma]], tämä yleensä heti käynnistää X:n uudestaan. Virheellinen asetustiedosto kannattaa siis korjata ennen X:n sulkemista, esimerkiksi toiselta virtuaalikonsolilta (perinteiset [[tekstieditori]]t, kuten [[emacs]], [[vi]] ja [[nano]], toimivat myös ilman X:ää, toisin kuin gedit, kate ja kwrite).

 

X:n uudelleenkäynnistymisen saa estettyä joko muuttamalla [[ajotaso]]a ([[Redhat]]-pohjaiset) tai muuttamalla rc-hakemistossa linkki [[Init-skriptit|init-skriptiin]] ([[Debian]]-pohjaiset). Tämän jälken suljetaan tarvittaessa graafinen kirjautumisohjelma.

 

 

 

Ajotaso 3 on normaalisti ajotaso ilman X:ää, 5 X:llä. Ajotaso 2 on Debianin oletusajotaso. Tässä esimerkissä linkki S30gdm (S="start") siirretään nimelle K30gdm (K="kill"). Katso että käytät oikeita numeroita. Jakeluilla on myös erillisiä työkaluja palvelujen säätöön.

 

 

 

 

 

X tarjoaa monia tapoja, joilla ohjelmat voivat häiritä tai vakoilla toistensa toimintaa. Oletus on, että ajettavat ohjelmat ovat luotettavia ja hyvin käyttäytyviä. Normaalisti tämä ei ole ongelma, sillä jos koneella ajetaan [[haittaohjelmat|haittaohjelma]], sillä on riittävät oikeudet tehdä mitä tahansa kyseisenä käyttäjänä ilmankin X:ää. Ongelma syntyy, jos toisella koneella ajettava vihamielinen ohjelma pääsee käsiksi X:n palveluihin.

 

Perinteisesti X kuuntelee verkkoa, koska X-asiakkaathan ovat usein toisella koneella. Nykyään etäyhteydet hoidetaan [[ssh]]:lla, joka putkittaa X-yhteydet niin että ne X:lle näyttävät tulevan samalta koneelta. X:llä on [[xauth]]-tunnistusjärjestelmä, mutta verkon kuuntelu on turhaa, siksi valitsinta <tt>-nolisten&nbsp;tcp</tt> kannattaa käyttää käynnistettäessä "raakaa" X:ää esimerkiksi komennoilla <tt>X</tt>, <tt>[[Xnest]]</tt> tai <tt>[[Xephyr]]</tt>. Useimmissa jakeluissa <tt>--nolisten tcp</tt> on oletuksena päällä käytettäessä komentoja <tt>xinit</tt> tai <tt>startx</tt>. Missään tapauksessa ei pidä käyttää [[xhost]]-komentoa (tarvittaessa tiedoston .Xauthority voi kopioida toiselle käyttäjälle, [[root]]in tapauksessa symlinkki tai ympäristömuuttuja XAUTHORITY riittää).

 

Nykyisissä X-palvelimissa on myös mahdollista ajaa osa ohjelmista suojatussa ympäristössä, jossa ne eivät pääse käyttämään X:n vaarallisimpia ominaisuuksia. Tätä ominaisuutta kannattaa käyttää, jos etäkäyttää koneita, joiden ylläpitoon tai tietoturvaan ei luota. Etäkäytössä ei välttämättä tarvitse putkittaa X:ää ollenkaan. Katso [[ssh]] ja valitsimet -x, -X ja -Y (asetustiedostossa ForwardX11 ja ForwardX11Trusted).

Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 MIT julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).

X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]]. Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995.

XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä muiden konfliktien ohella johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.Orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten [[Sun Microsystems]], [[Red Hat]], [[Novell]] ja [[Hewlett Packard]].

X.Orgin versioissa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten palvelinpuolen anti-aliasing-fontit, [[IPv6]]-tuki sekä näyttöasetusten muuttaminen ajon aikana [[RandR]]-protokollan avulla.

*[[X.Orgin asetukset]]

==Aiheesta muualla==

* [https://www.x.org/ X.Orgin kotisivu ]

* [https://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu]

* [https://support.apple.com/en-us/HT201341 X11 macOS:lle]

[[Luokka:X]]