Ero sivun ”Raspberry Pi” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| (38 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]] | |||
Raspberry Pi on | '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä. | ||
Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää. | |||
== Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille == | Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta. | ||
==Käyttöönotto ja ostaminen== | |||
Raspberry Pi:ssä ei tule käyttöjärjestelmää asennettuna valmiiksi. Siitä syystä tarvitset microSD-kortin, jonka voi löytää esimerkiksi vanhasta puhelimesta tai ostaa ihan Prismasta. | |||
Latausjohtoa ei myöskään tule RasPin mukana. Monilta sellainen löytyy kuitenkin kotoa, koska samanlaisella johdolla pystytään lataamaan joitain mobiililaitteita. | |||
==Eri versiot== | |||
===Raspberry Pi Zero=== | |||
Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän. | |||
===Raspberry Pi 400=== | |||
Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet. | |||
==Käyttökohteita== | |||
* Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten. | |||
* [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla. | |||
* [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa. | |||
* [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa. | |||
* [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen. | |||
* [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin | |||
* [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone. | |||
* [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja. | |||
* [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin]. | |||
* Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla. | |||
* [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin. | |||
* [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin]. | |||
* Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic]. | |||
* Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack]. | |||
* Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter. | |||
* Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&t=167s | |||
==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille== | |||
{{Oikeudet}} | {{Oikeudet}} | ||
Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa: | Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa: | ||
* [[Arch Linux ARM]] | |||
* [[Lakka]] | |||
* [[OpenELEC]] | |||
* [[OSMC]] | |||
* [[Pidora]] | |||
* [[Raspbian]] | * [[Raspbian]] | ||
Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan. | Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan. | ||
| Rivi 26: | Rivi 65: | ||
Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.''' | Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.''' | ||
# dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti | # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti | ||
Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi <tt>df -h</tt> komennolla muodossa <tt>/dev/sdb1</tt> tulee se kirjoittaa muodossa <tt>/dev/sdb</tt>, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa | Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi <tt>df -h</tt> komennolla muodossa <tt>/dev/sdb1</tt> tulee se kirjoittaa muodossa <tt>/dev/sdb</tt>, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää. | ||
Komennon <tt>bs</tt> (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.''' | Komennon <tt>bs</tt> (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.''' | ||
| Rivi 36: | Rivi 75: | ||
Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy <tt>usb-imagewriter</tt> niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää. | Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy <tt>usb-imagewriter</tt> niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää. | ||
== Ohjeet == | ==OpenGL-kiihdytys== | ||
Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön <tt>raspi-config Advanced Options</tt> -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla. | |||
==Ohjeet== | |||
* [[Lazarus ja Raspberry Pi]] | * [[Lazarus ja Raspberry Pi]] | ||
== Aiheesta muualla == | ==Aiheesta muualla== | ||
* [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi] | * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi] | ||
* [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys] | |||
* [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys] | |||
{{Raspberry Pi}} | |||
[[Luokka:Raspberry Pi]] | [[Luokka:Raspberry Pi]] | ||
[[Luokka:Perustietoa]] | [[Luokka:Perustietoa]] | ||
[[Luokka:Laitteisto]] | [[Luokka:Laitteisto]] | ||
Nykyinen versio 16. syyskuuta 2023 kello 11.39
Raspberry Pi on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla Kodi:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.
Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.
Graafinen sovelluskehitysympäristö Lazarus toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy Lazarus ja Raspberry Pi:n alta.
Käyttöönotto ja ostaminen[muokkaa]
Raspberry Pi:ssä ei tule käyttöjärjestelmää asennettuna valmiiksi. Siitä syystä tarvitset microSD-kortin, jonka voi löytää esimerkiksi vanhasta puhelimesta tai ostaa ihan Prismasta.
Latausjohtoa ei myöskään tule RasPin mukana. Monilta sellainen löytyy kuitenkin kotoa, koska samanlaisella johdolla pystytään lataamaan joitain mobiililaitteita.
Eri versiot[muokkaa]
Raspberry Pi Zero[muokkaa]
Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.
Raspberry Pi 400[muokkaa]
Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.
Käyttökohteita[muokkaa]
- Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.
- Seedbox - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi rTorrent-ohjelmalla.
- VPN-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä Privoxyyn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.
- Tor-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.
- I2P-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.
- Sähköposti-palvelin
- Bitcoin-vähävirtainen louhintakone.
- YaCy-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.
- Älypuhelin.
- Pikaviestitin Byobun ja esimerkiksi finchin tai Retrosharen avulla.
- Voip-palvelin.
- FM-radiolähetin.
- Musiikkipalvelin, Raspyfi ja Subsonic.
- Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, NoTrack.
- Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.
- Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&t=167s
Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille[muokkaa]
Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa www.raspberrypi.org/downloads-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:
Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.
$ sha1sum paketti.zip
Pura tiedosto.
$ unzip paketti.zip
Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.
$ df -h
Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi /dev/sdb1. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna df -h uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas df -h. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.
Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.
$ umount /dev/sd-kortti
Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi /dev/sdb1 /dev/sdb2 jne.
Kopioi ladattu levykuva SD-kortille dd-ohjelmalla. Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.
# dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti
Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi df -h komennolla muodossa /dev/sdb1 tulee se kirjoittaa muodossa /dev/sdb, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää. Komennon bs (block size) -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.
Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa sync, joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.
# sync
Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?
Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy usb-imagewriter niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.
OpenGL-kiihdytys[muokkaa]
Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa OpenGL-ajurin käyttöön raspi-config Advanced Options -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.
Ohjeet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
 Raspberry Pi
| |
| Jakelut | Arch Linux ARM | Lakka | LibreELEC | Manjaro-ARM | OSMC | Raspberry Pi OS |
|---|---|
| Ohjeet | Lazarus ja Raspberry Pi |
| Keskeytyneet | Pidora |