Raspberry Pi

Raspberry Pi on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä tietoteknisiin projekteihin, ja sen käyttömahdollisuudet ovatkin miltei rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla Kodi:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.
Raspberry Pi on suunniteltu Linuxin käyttöön. Yleinen suositus Raspberry Pi:n Linux-jakeluksi on Raspberry Pi OS (aikaisemmin Raspbian). Edistyneemmät Linux-käyttäjät voivat harkita muiden jakelujen Raspberry Pi -versioita. Raspberry Pi -version (tai Raspberry Pi:ssä toimivan ARM-version) tarjoavia jakeluita ovat mm. Ubuntu, Fedora, Manjaro ja Arch Linux.
Graafinen sovelluskehitysympäristö Lazarus toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy Lazarus ja Raspberry Pi:n alta.
Käyttöönotto ja hankinta[muokkaa]
Hankinta[muokkaa]
Raspberry Pi:n ideana on, että valitset itse sopivat osat itse koneen lisäksi: virtakaapeli, massamuisti, jne. Monilta näitä osia löytyykin jo kotoa: microSD-muistikortti saattaa löytyä vanhasta Android-puhelimesta, ja parhaassa tapauksessa sopiva virtakaapeli on juuri tällä hetkellä käytössä esim. puhelimen latauskaapelina.
Raspberry Pi -korttikoneita myydään useimmissa verkkokaupoissa, kuten Verkkokauppa.comissa, Gigantissa ja Jimmsissä. Sen kaveriksi kannattaa laittaa tilaukseen tarvittavat lisävarusteet.
Massamuisti[muokkaa]
Raspberry Pi ei sisällä käyttöjärjestelmää valmiiksi asennettuna, vaan korttikoneen harrasteluluonteisuuteen kuuluukin massamuistin valitseminen ja käyttöjärjestelmän asennus itse. Käyttöjärjestelmän voi hyvin asentaa muistikortille, mutta toinen vaihtoehto on käyttää USB-adapteria ja SATA HDD- tai SATA SSD -kiintolevyä. Se on hyvä ratkaisu, jos on tarve suurelle määrälle tallennustilaa.
Muistikorttia voi myös hyvin käyttää ja sen on hyvä olla vähintään Class 10 -nopeusluokiteltu, jotta se kykenee toimimaan käyttöjärjestelmälevynä. Hyvä vaihtoehto on myös hankkia 32 tai 64 gigatavun microSD-kortti käyttöjärjestelmää varten ja vaikkapa 128 tai 256 gigatavun USB-muistitikku suuremmaksi tiedostovarastoksi. Massamuistikokoonpanoja on siis monia, ja niistä kannattaa valita itselleen sopivin.
Massamuistin alustukseen ja kirjoitukseen löytyy Raspberry Pi:ltä oma ohjelmisto, Raspberry Pi Imager. Tämä on asennettavissa Windows- ja macOS-tietokoneille Raspberryn verkkosivuilta .exe- ja .dmg-tiedostoina sekä Linuxiin jakelun omasta ohjelmistokeskuksesta.
Virtakaapeli[muokkaa]
Raspberry Pi -korttikoneen mukana ei tule myöskään virtakaapelia, mikä on pienen pöytäkoneen tapauksessa välttämätön koneen toimimiseksi. Sopiva virtakaapeli saattaakin jo löytyä, mutta välttämättä virtalähteen kanssa käytettävä pistorasiamuuntaja ei ole tarpeeksi tehokas. Hyvä ratkaisu onkin monesti hankkia Raspberry Pi:n yhteydessä myös tehokas virtakaapeli ja -lähde.
Käyttökohteita[muokkaa]
- Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.
- Seedbox - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi rTorrent-ohjelmalla.
- VPN-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä Privoxyyn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.
- Tor-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.
- I2P-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.
- Sähköposti-palvelin
- Bitcoin-vähävirtainen louhintakone.
- YaCy-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.
- Älypuhelin.
- Pikaviestitin Byobun ja esimerkiksi finchin tai Retrosharen avulla.
- Voip-palvelin.
- FM-radiolähetin.
- Musiikkipalvelin, Raspyfi ja Subsonic.
- Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, NoTrack.
- Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.
Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille[muokkaa]
Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa www.raspberrypi.org/downloads-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:
Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.
$ sha1sum paketti.zip
Pura tiedosto.
$ unzip paketti.zip
Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.
$ df -h
Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi /dev/sdb1. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna df -h uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas df -h. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.
Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.
$ umount /dev/sd-kortti
Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi /dev/sdb1 /dev/sdb2 jne.
Kopioi ladattu levykuva SD-kortille dd-ohjelmalla. Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.
# dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti
Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi df -h komennolla muodossa /dev/sdb1 tulee se kirjoittaa muodossa /dev/sdb, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää. Komennon bs (block size) -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.
Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa sync, joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.
# sync
Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?
Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy usb-imagewriter niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.
OpenGL-kiihdytys[muokkaa]
Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa OpenGL-ajurin käyttöön raspi-config Advanced Options -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.
Ohjeet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
![]() |