Musiikinteko Linuxilla

Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat säveltää, sovittaa, nauhoittaa, miksata, sekvensoida tai nuotintaa musiikkia Linux-ympäristössä. Monesti musiikintekoon liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin musiikkiohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!

Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta?

Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja OS X:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.

Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliharrastelija- ja ammattitason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna.

Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä musiikinteko-ohjelmia ei ole kovin paljoa, ja on sellaisiakin asioita, joita Linuxilla ei yksinkertaisesti kykene tekemään. Tilanne kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä musiikkityyliä tai työtapaa halutaan käyttää. Lisäksi muutamat Linuxille tehdyt maksulliset suljetun lähdekoodin ohjelmat tarjoavat laadukkaita musiikintekoympäristöjä.

Äänikortin valinta

Äänikortiksi voi valita USB- Firewire- tai PCI-äänikortin. Hyvä listaus toimivista laitteista löytyy Linuxaudio-wikistä. Firewire-äänikorttien ajurit ja -tuki on oma projektinsa nimeltä Ffado.

• Lista Linuxin kanssa testatuista äänikorteista (Mukana USB- ja firewire-kortteja, osa ei toimi Linuxin kanssa, joten sivu kannattaa lukea huolella!)
• Ffado-projekti (Firewire-kortit)
• Alsa Soundcard Matrix on todennäköisesti luotettavin tietolähde USB- ja PCI-korttien toimivuuden suhteen. Toisaalta myöskin hankalakäyttöinen.

Midi-laitteiden valinta

Midi-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI -interfacet, kuten USB Uno toimivat yleensä ongelmitta.

Distribuution valinta

Ubuntu ja Fedora ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.

Toivon mukaan lähivuosina tilanne korjaantuu, mutta tätä kirjoitettaessa (Syyskuussa 2012) on edelleen suositeltavinta käyttää jotain musiikintekoon erikseen suunnattua järjestelmää. Tällaisissa järjestelmissä asetukset on valmiiksi säädetty siten, että äänikortin kytkeminen ja konfigurointi on helppoa.

• Katso Lista audiokäyttöön suunnitelluista Linux-distribuutioista

Mikä on Jack?

Jack on järjestelmä, johon jokainen Linuxilla musiikkia tekevä törmää. Se on hienostunut ja tehokas järjestelmä, joka hallitsee äänikorttia, ja kytkee laitteiston ja ohjelmat toisiinsa. Jackin avulla voi kytkeä ohjelmia toisiinsa täysin vapaasti, eikä se tee eroa esimerkiksi rautasyntetisaattorin ja softasyntetisaattorin välillä.

Jack on taustaprosessi, joka käynnistetään erillisellä asetusohjelmalla nimeltä QJackCtl tai tuttavallisemmin Jack Control. Saman ohjelman kautta myös säädetään Jackin asetuksia.

• Lisätietoa Jackista
• Jack Controlin käyttöohje

---