Ero sivun ”WLAN-kortit” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(kehitystä, aakkosjärjestys)
(johdanto uusiksi, kappalejakoa)
Rivi 1: Rivi 1:
Suuri osa myynnissä olevista [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Niinpä ennen ostopäätöstä on hyvä tutustua siihen, saako laitteen toimimaan Linuxissa ja paljonko sen toimintaan saaminen vaatii työtä.
Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laitteen sisältämä WLAN-piirisarja ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.  


Joidenkin korttien ajurit löytyvät virallisesta Linux-ytimestä, jolloin kyseiset kortit toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.
==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.


Jos kortille ei löydy Linux-ajuria, se on monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in avulla.
Kannattaa huomioida, että joskus samalla kaupallisella nimellä markkinoidaan useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Versioiden eron (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin eron) näkee usein esimerkiksi pienestä <tt>v1</tt>- tai <tt>v2</tt>-merkinnästä pakkauksen kyljessä tai verkkokaupan selosteessa. Epävarmassa tapauksessa kannattaa usein jättää kortti ostamatta. Tieto tällaisesta korttimallista löytyy usein erilaisista piirisarjakohtaisista yhteensopivuuslistoista.  


Seuraavassa on listattu eri WLAN-kortteja ja kerrottu niiden toimivuudesta Linuxissa. Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat piirisarjakohtaisia, on kortit listattu piirisarjoittain.
Kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI- tai USB-tunnuksesta ([[komentorivi]]komennot <tt>[[lspci]]</tt> ja <tt>[[lsusb]]</tt>), jota myös itse ajuri käyttää piirisarjan tunnistamiseen. Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain netin hakukoneessa.


Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin WLAN-kortteja pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet korttiensa ajurit [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa.
Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin valmistamia WLAN-piirejä pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet piiriensä ajurit [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa.


==ADMtek==
Jos piirisarjalle ei löydy Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.
 
==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.
 
Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava erikseen. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).
 
Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
 
==Piirisarjat==
===ADMtek===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 25: Rivi 36:
|}
|}


==Atheros==
===Atheros===
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ajuri on kehitteillä.
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ajuri on kehitteillä.


Rivi 41: Rivi 52:
|}
|}


==Broadcom==
===Broadcom===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 55: Rivi 66:
|}
|}


==Intel==
===Intel===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 83: Rivi 94:
|}
|}


==Ralink==
===Ralink===
Ralinkin piirit ovat melko hyvin tuettuja.
Ralink on julkaissut ajurinsa [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.


{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
Rivi 100: Rivi 111:
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|[[Ralink rt2x00]]
|[[Ralink rt2x00]]
|Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-[[ydin]]tä versiosta 2.6.24 lähtien.
|Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-[[ydin]]tä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.
|}
|}


==Realtek==
===Realtek===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 123: Rivi 134:
|}
|}


==Zydas==
===Zydas===
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.


Rivi 147: Rivi 158:
|}
|}


== Vanhoja kortteja ==
=== Vanhoja piirisarjoja ===
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.


Versio 1. maaliskuuta 2008 kello 21.59

Suuri osa myytävistä WLAN-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laitteen sisältämä WLAN-piirisarja ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.

Toimivuus

Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.

Kannattaa huomioida, että joskus samalla kaupallisella nimellä markkinoidaan useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Versioiden eron (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin eron) näkee usein esimerkiksi pienestä v1- tai v2-merkinnästä pakkauksen kyljessä tai verkkokaupan selosteessa. Epävarmassa tapauksessa kannattaa usein jättää kortti ostamatta. Tieto tällaisesta korttimallista löytyy usein erilaisista piirisarjakohtaisista yhteensopivuuslistoista.

Kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI- tai USB-tunnuksesta (komentorivikomennot lspci ja lsusb), jota myös itse ajuri käyttää piirisarjan tunnistamiseen. Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain netin hakukoneessa.

Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin valmistamia WLAN-piirejä pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet piiriensä ajurit GPL-lisenssin alaisuudessa.

Jos piirisarjalle ei löydy Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan Ndiswrapperin ja Windows-ajurien avulla.

Ajurien asentaminen

Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-ytimestä, jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun firmwaren, joka on usein asennettava erikseen.

Jos itse ajuriakaan ei löydy oman jakelusi oletusytimestä, on se asennettava erikseen. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun paketinhallintaa (ja mahdollisesti epävirallisia asennuslähteitä).

Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajurimoduulin uudelleenkääntämiseltä käsin ydintä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.

Piirisarjat

ADMtek

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • ADM8211A/B/C
  • 3Com 3CRSHPW796
  • SMC 2602W V2
 Käännettävä lähdekoodista, ohje löytyy lähdekoodipaketin README-tiedostosta. Ajuripaketti.

Atheros

Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla Madwifi-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ajuri on kehitteillä.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • AR52xx
 Lista AR52xx Käytettävä Madwifi-ajuri on osittain epävapaa. Myös täysin vapaa ajuri on kehitteillä.

Broadcom

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • BCM43xx, paitsi BCM4328/4329
 Lista Ajurin dokumentaatio Osa virallista Linux-ydintä versoista 2.6.17 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren

Intel

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • IPW2100
 Intel Centiro -koneiden 11Mbit/s WLAN-kortit Intel IPW2100 Vaatii suljetun firmwaren
  • IPW2200BG
  • IPW2915ABG
 Intel Centiro -koneiden 54Mbit/s WLAN-kortit Intel IPW2200 Vaatii suljetun firmwaren
  • IPW3945ABG
  • IWL4965AGN
 Uusia Intelin mini-PCI-express kortteja iwlwifi Vaatii suljetun firmwaren

Ralink

Ralink on julkaissut ajurinsa GPL-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • rt2400
  • rt2500
  • rt2500usb/rt2570 (USB)
  • rt61
  • rt73 (USB)
 rt2x00-projektin lista
Lista rt2500- ja rt2570-korteista 		Ralink rt2x00 Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.

Realtek

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • rtl8180
  • rtl8185
  • rtl8187
  • rtl8225
  • sa2400
  • grf5101
  • max2820
 Lista Kotisivu Asennettava CVS-versio

Zydas

Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit GPL:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu zd1211rw-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • ZD1201
 Lista Kotisivu Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.12 lähtien
  • ZD1211
  • Atheros AR5007UG
 Lista Kotisivu Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.18 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren

Vanhoja piirisarjoja

Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • Intersil Prism 2/2.5/3
 Lukuisia Intersil Prism Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.14 lähtien
  • Agere Hermes
 Kotisivu Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.4.3 lähtien


Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=WLAN-kortit&oldid=20027”