Fedora Linux

Fedora
Julkaisija	Fedora-yhteisö / Red Hat
Viimeisin versio	Fedora 17  / 29. toukokuuta 2012
Pakettienhallinta	RPM/Yum
Tila	toiminnassa
Arkkitehtuurit	i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc
Äitijakelu	Red Hat Linux
Kotisivu	fedoraproject.org

Fedora 17:n Gnome3-työpöytä.

Vaihtoehtoinen KDE-työpöytä.

Fedora on Red Hatin rahoittama Linux-jakelu, joka keskittyy uusien vapaiden ohjelmistojen nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii Red Hat Enterprise Linuxin äitijakeluna.

Historia

Fedora syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti lopettaa Red Hat Linuxin julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä Fedora Core -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen Fedora Extras-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne fc esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.

Arvot

Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin vapaista ohjelmista, mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa Free Software Foundationin, Open Source Initiativen ja Red Hat:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.fedoraproject.org - Licensing - Overview

Yhteisössä toistetaan usein fraasia freedom, friends, features, first - joka jakautuu seuraavasti:

• Freedom - Vapaus: Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.

• Friends - Ystävät: Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.

• Features - Ominaisuudet: Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.

• First - Ensimmäinen: Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.

Lähde: Fedora Foundations

Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.

Käyttökohteet

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytänä on Gnome, mutta myös KDE, XFCE ja LXDE ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.

Live CD

Pääartikkeli: Live-cd
Fedoran työkalut: Fedora/Livecd-creator ja Fedora/Esimerkki livecd-creatorin käytöstä

Fedora tarjoaa useita LIVE-levykuvia, joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.

Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä LibreOffice-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja LibreOfficen artikkelin Fedoran asennuksen viimeistely ohjeiden mukaan.

Asennus

Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:

• Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta get.fedoraproject.org - median lataus
• Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä
• Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä

Pääartikkeli: Fedora/Asennus

Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.

Versiopäivitys

Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai FedUp työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.

Pääartikkeli: Fedora/FedUp

Paketinhallinta

Pääartikkeli: Fedora/Paketinhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum:in tai PackageKitin kautta. Lisäksi Yumille tehty Yumex-edustaohjelma on myös melko suosittu. Tulevaisuudessa Yum saatetaan korvata Fedora/DNF järjestelmällä. Fedoralle kehitetty Zif-järjestelmää harkittiin myös.

Palvelunhallinta

Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään systemd palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen Upstart-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.

Pääartikkeli: Systemd

Verkonhallinta

Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty NetworkManagerilla joka on Red Hatin Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.

Pääartikkeli: Network Manager

SELinux tietoturva

Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat SELinux-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.

• Pääartikkeli: SELinux
• Aiheesta lisää: Fedora/Selinux

Lisenssirajoitteiset ohjelmat

Pääartikkeli: Fedora/Asennus/Viimeistely

Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein epävirallisia RPM Fusion- ja Livna-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.

Spinnit

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (eng respin) kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen live-cd.

Uusin versio

Fedora 17 (Beefy Miracle) julkaistiin 29. toukokuuta 2012. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa

• GNOME 3.4 and KDE 4.8
• OpenStack, Eucalyptus ja Open Nebula
• ICC profiilit väritulostukseen ja uusi gimp
• parannuksia virtualisointiin

Virallinen uusien ominaisuuksien lista sisältää kattavat tiedot muutoksista. Fedora julkaisujen historiasta sivulta selviää yleiskatsaus koko Fedora jakelun kehitykseen.

Suomenkieliset yhteisöt

Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään

• Fedora-foorumilla, joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.
• IRC-kanava #fedora.fi IRCnetissä
• IRC-kanava #fedora-fi Freenodessa.

Katso myös

• Fedora/Julkaisut
• Fedora/Asennus
• Fedora/Asennus/Viimeistely
• Fedora/Paketinhallinta
• Fedora/Päivittäminen
• Fedora/Preupgrade
• Fedora/FedUp
• Fedora/Pakettilähteitä
• Fedora/Java
• Fedora/Selinux
• LTSP-palvelin Fedoraan
• Fedora/NFSv4
• Fedora/DNF
• Zif

Aiheesta muualla

• get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus
• docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi
• Suomenkielinen Fedora-foorumi
• Fedoran kotisivu
• Fedora-projektin wiki
• Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi