Ero sivun ”LibreOffice” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (artikkelia alustavasti päivitetty) |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
'''LibreOffice''' on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin [[haara]]utettu [[OpenOffice.org]]:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[The Document Foundation]] -säätiö. | '''LibreOffice''' on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin [[haara]]utettu [[OpenOffice.org]]:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[The Document Foundation]] -säätiö. | ||
LibreOfficen kehittely aloitettiin [[OpenOffice.org|OpenOffice]]n versiosta 3.2. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011. Uusin | LibreOfficen kehittely aloitettiin [[OpenOffice.org|OpenOffice]]n versiosta 3.2. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011. Uusin 7.0.3 versio julkaistiin 29. lokakuuta 2020. The Document -säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice noin puolen vuoden välein ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien maalis-syyskuu aikatauluun. | ||
Uusin | Uusin 7.0.3 versio on tarkoitettu ohjelmiston tehokäyttäjille ja uusimmasta teknologista kiinnostuneille. Organisaatioiden käyttöön TDF ylläpitää vakaampaa 6.4.x-julkaisusarjaa, joka on puolestaan suunnattu maltillisille käyttäjille ja organisaatioille, jotka arvostavat enemmän ohjelmiston vakautta. | ||
LibreOffice | LibreOffice 7 tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, [[LibreOffice Writer|Writerissa]], sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin [[Calligra Suite]]ssa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa. | ||
[[LibreOffice Calc|Calc]]-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma [[LibreOffice Draw|Draw]] sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat. | [[LibreOffice Calc|Calc]]-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma [[LibreOffice Draw|Draw]] sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat. | ||
Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat [[LibreOffice Math|Math]]-kaavaeditori sekä [[LibreOffice Base|Base]]-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään. | Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat [[LibreOffice Math|Math]]-kaavaeditori sekä [[LibreOffice Base|Base]]-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään. | ||
Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty. | Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu huomattavasti. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty. | ||
==LibreOffice | ==LibreOffice 7.0:n kohokohdat == | ||
Käyttöliittymä: LibreOffice | Käyttöliittymä: LibreOffice 7.0:n käyttöliittymää on kehitetty tuomalla eniten | ||
käytetyt toiminnot helpommin saataville. Jokaiseen sovellukseen on lisätty | käytetyt toiminnot helpommin saataville. Jokaiseen sovellukseen on lisätty | ||
uusi valikko: Tyyli (Writer), Taulukko (Calc) ja Dia (Impress ja Draw). | uusi valikko: Tyyli (Writer), Taulukko (Calc) ja Dia (Impress ja Draw). | ||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Yhteentoimivuus: Suljettujen tiedostomuotojen käsittelyä on parannettu | Yhteentoimivuus: Suljettujen tiedostomuotojen käsittelyä on parannettu | ||
yhteentoimivuuden helpottamiseksi | yhteentoimivuuden helpottamiseksi etenkin Microsoftin Office-toimisto- | ||
ohjelmistojen kanssa. OpenDocument, LibreOfficen natiivi formaatti on | |||
päivitetty versio 1.3:n. | |||
Taulukkolaskentafunktiot: Calcin kaavatulkkiin on lisätty toimintoja, jotka | Taulukkolaskentafunktiot: Calcin kaavatulkkiin on lisätty toimintoja, jotka | ||
parantavat jäsennettyjen taulukkoviittausten sekä rivi- ja sarakeankkureiden | parantavat jäsennettyjen taulukkoviittausten sekä rivi- ja sarakeankkureiden | ||
käsittelyä, OOXML-yhteentoimivuutta ja | käsittelyä, OOXML-yhteentoimivuutta ja | ||
LibreOffice-paketti sisältää seuraavat ohjelmat: | LibreOffice-paketti sisältää seuraavat ohjelmat: | ||
| Rivi 97: | Rivi 93: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* [ | * [https://www.documentfoundation.org/ Document Foundationin säätiön kotisivu] | ||
* [ | * [https://fi.libreoffice.org/ohjeet/mallit/ Suomenkieliset asiakirjamallit] | ||
* [https://help.libreoffice.org/Main_Page/fi Libreofficen virallinen suomenkielinen ohjesivusto] | * [https://help.libreoffice.org/Main_Page/fi Libreofficen virallinen suomenkielinen ohjesivusto] | ||
* [ | * [https://extensions.libreoffice.org/ LibreOfficen lisäosa- ja mallisivustot] | ||
* [ | * [https://www.documentfoundation.org/certification Luettelo sertifioiduista tukihenkilöistä ja kehittäjistä] | ||
* [ | * [https://silvonen.wordpress.com/category/libreoffice/ JusSin OOo-blogi 2.0] - LibreOffice on syntynyt | ||
* [[wikipedia:fi:LibreOffice|LibreOffice suomenkielisessä Wikipediassa]] | * [[wikipedia:fi:LibreOffice|LibreOffice suomenkielisessä Wikipediassa]] | ||
* [ | * [https://www.valo-cd.fi/oppaat/libreoffice-opas.pdf LibreOffice-opas] on FLOSS Manuals -projektin tuottama suomenkielinen opas LibreOffice-toimisto-ohjelmistosta. | ||
[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]] | [[Luokka:Toimisto-ohjelmat]] | ||
[[Luokka: PDF-ohjelmat]] | [[Luokka: PDF-ohjelmat]] | ||
Versio 6. marraskuuta 2020 kello 14.30
| LibreOffice | |
|---|---|
 | |
| Käyttöliittymä | vcl |
| Lisenssi | LGPLv3 |
| Kotisivu | www.libreoffice.org fi.libreoffice.org |
LibreOffice on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin haarautettu OpenOffice.org:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa Red Hat, Google, Novell, FSF ja Go-oo. LibreOfficen kehittämisestä vastaa The Document Foundation -säätiö.
LibreOfficen kehittely aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011. Uusin 7.0.3 versio julkaistiin 29. lokakuuta 2020. The Document -säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice noin puolen vuoden välein ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien maalis-syyskuu aikatauluun.
Uusin 7.0.3 versio on tarkoitettu ohjelmiston tehokäyttäjille ja uusimmasta teknologista kiinnostuneille. Organisaatioiden käyttöön TDF ylläpitää vakaampaa 6.4.x-julkaisusarjaa, joka on puolestaan suunnattu maltillisille käyttäjille ja organisaatioille, jotka arvostavat enemmän ohjelmiston vakautta.
LibreOffice 7 tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa. Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.
Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.
Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu huomattavasti. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.
LibreOffice 7.0:n kohokohdat
Käyttöliittymä: LibreOffice 7.0:n käyttöliittymää on kehitetty tuomalla eniten käytetyt toiminnot helpommin saataville. Jokaiseen sovellukseen on lisätty uusi valikko: Tyyli (Writer), Taulukko (Calc) ja Dia (Impress ja Draw). Lisäksi useita kuvakkeita ja valikkokomentoja on siirretty käyttäjien odotuksia vastaaviin paikkoihin.
Yhteentoimivuus: Suljettujen tiedostomuotojen käsittelyä on parannettu yhteentoimivuuden helpottamiseksi etenkin Microsoftin Office-toimisto- ohjelmistojen kanssa. OpenDocument, LibreOfficen natiivi formaatti on päivitetty versio 1.3:n.
Taulukkolaskentafunktiot: Calcin kaavatulkkiin on lisätty toimintoja, jotka parantavat jäsennettyjen taulukkoviittausten sekä rivi- ja sarakeankkureiden käsittelyä, OOXML-yhteentoimivuutta ja
LibreOffice-paketti sisältää seuraavat ohjelmat:
- LibreOffice Writer - tekstinkäsittely
- LibreOffice Calc - taulukkolaskenta
- LibreOffice Draw - vektorigrafiikka
- LibreOffice Impress - esitysgrafiikka
- LibreOffice Base - tietokannat
- LibreOffice Math - matemaattiset kaaviot
Ohjelmistosta on saatavilla kaksi eri pakettia. Uusimmista ominaisuuksista kiinnostuneille käyttäjille on suunnattu tuorein LibreOffice (engl. LibreOffice Fresh) ja luotettavin LibreOffice (engl. LibreOffice Still) niille, joille ohjelmiston vakaus ja käytön vaivattomuus ovat tärkeitä. Molemmille versioille on tarjolla myös kaupallista tukea yrityskäyttäjiä varten.
Lisäksi ohjelmisto on saatavana myös Android-älypuhelimeille Google Play-kaupasta tai Document Foundationin kotisivulta.
Asennus
LibreOffice löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä libreoffice. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen.
LibreOfficen saa suomenkieliseksi asentamalla lokalisaatiopaketin. Paketin nimi vaihtelee jakeluittain: libreoffice-l10n-fi, libreoffice-langpack-fi, libreoffice-fi.
Monet jakelut tarjoavat myös paketit LibreOfficen integroimiseen työpöytäympäristöön.
- libreoffice-gnome
- libreoffice-kde
Oikoluvun saa LibreOfficessa käyttöön asentamalla Voikko-nimisen ohjelman. Ohjelma löytyy useimpien jakeluiden ohjelmalähteistä nimellä libreoffice-voikko.
Myös LibreOfficen kotisivuilta löytyy 32- ja 64-bittiset RPM- ja deb-asennuspaketit. Kannattaa kuitenkin suosia oman jakelun pakettivarastoja, sillä tuolloin LibreOffice päivittyy uusimpaan versioon muun järjestelmän mukana.
Flatpak
LibreOffice voidaan asentaa Flatpak Flathub Storen kautta useisiin Linux pohjaisiin jakeluihin. Voit myös asentaa ohjelman komentoriviltä komennolla:
$ flatpak install flathub org.libreoffice.LibreOffice
Ohjelman käynnistys tapahtuu komentoriviltä seuraavasti.
$ flatpak run org.libreoffice.LibreOffice
Ohjelman päivitys tapahtuu komentoriviltä seuraavasti.
$ flatpak update org.libreoffice.LibreOffice
Ohjelman käyttäjäkohtainen poisto tapahtuu komentoriviltä seuraavasti.
$ flatpak --user uninstall org.libreoffice.LibreOffice
Ohjelman poistaminen järjestelmänlaajuisena tapahtuu komentoriviltä seuraavasti.
# flatpak uninstall org.libreoffice.LibreOffice
Snap
LibreOffice voidaan asentaa Snap:in kautta Debian- ja Ubuntu-pohjaisiin jakeluihin Canonical Snapcraft https://snapcraft.io/libreoffice Storesta. Voit myös avata komentorivin ja komentaa:
# snap install libreoffice
Ubuntu / Mint
LibreOfficen vakaa versio on saatavilla Ubuntun ja Mintin omista pakettivarastoista. Kannattaa käyttää jakelun omia pakettivarastoja, ellei ole syytä käyttää LibreOfficen uusinta, mahdollisesti epävakaata, versiota.
LibreOffice voidaan asentaa PPA:n kautta. Avaa komentorivi ja komenna:
$ sudo add-apt-repository ppa:libreoffice/ppa $ sudo apt-get update && sudo apt-get -y install libreoffice libreoffice-l10n-fi libreoffice-help-fi
Jakelukohtaista
Fedora
Fedora-jakelun jakelukohtaista:
- Ohjelman pääpaketit: libreoffice-calc libreoffice-draw libreoffice-writer libreoffice-math libreoffice-calc
- Suomen kielen lokalisoidut paketit: libreoffice-voikko libreoffice-langpack-fi
Muuta
Hakemistosta .config/libreoffice/ löytyvät kaikki Libreofficen asetustiedostot.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Document Foundationin säätiön kotisivu
- Suomenkieliset asiakirjamallit
- Libreofficen virallinen suomenkielinen ohjesivusto
- LibreOfficen lisäosa- ja mallisivustot
- Luettelo sertifioiduista tukihenkilöistä ja kehittäjistä
- JusSin OOo-blogi 2.0 - LibreOffice on syntynyt
- LibreOffice suomenkielisessä Wikipediassa
- LibreOffice-opas on FLOSS Manuals -projektin tuottama suomenkielinen opas LibreOffice-toimisto-ohjelmistosta.