Ero sivun ”Raspberry Pi” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]
[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]


'''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.
'''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä tietoteknisiin projekteihin, ja sen käyttömahdollisuudet ovatkin miltei rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.


Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.
Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspberry Pi OS -nimistä (aikaisemmin Raspbian) Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä se on hyvä peruslähtökohta. Edistyneemmät Linux-käyttäjät voivat harkita muiden jakelujen Raspberry Pi -versioita. Raspberry Pi -version (tai Raspberry Pi:ssä toimivan ARM-version) tarjoavia jakeluita ovat mm. Ubuntu, Ubuntu MATE, Lubuntu, Fedora, Manjaro ja Arch Linux.


Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.
Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.


==Käyttöönotto ja ostaminen==
== Käyttöönotto ja hankinta ==


Raspberry Pi:ssä ei tule käyttöjärjestelmää asennettuna valmiiksi. Siitä syystä tarvitset microSD-kortin, jonka voi löytää esimerkiksi vanhasta puhelimesta tai ostaa ihan Prismasta.
=== Hankinta ===


Latausjohtoa ei myöskään tule RasPin mukana. Monilta sellainen löytyy kuitenkin kotoa, koska samanlaisella johdolla pystytään lataamaan joitain mobiililaitteita.
Raspberry Pi:n ideana on, että valitset itse sopivat osat itse koneen lisäksi: virtakaapeli, massamuisti, jne. Monilta näitä osia löytyykin jo kotoa: microSD-muistikortti saattaa löytyä vanhasta Android-puhelimesta, ja parhaassa tapauksessa sopiva virtakaapeli on juuri tällä hetkellä käytössä esim. puhelimen latauskaapelina.


==Eri versiot==
=== Massamuisti ===


===Raspberry Pi Zero===
Raspberry Pi ei sisällä käyttöjärjestelmää valmiiksi asennettuna, vaan korttikoneen harrasteluluonteisuuteen kuuluukin sen sekä massamuistin, jolle käyttöjärjestelmä asennetaan, valitseminen itse ja käyttöjärjestelmän asentaminen sille. Käyttöjärjestelmän voi hyvin asentaa muistikortille, mutta toinen vaihtoehto on käyttää USB-adapteria ja SATA HDD- tai SATA SSD -kiintolevyä. Se on hyvä ratkaisu, jos on tarve suurelle määrälle tallennustilaa.


Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.
Muistikorttia voi myös hyvin käyttää ja sen on hyvä olla vähintään Class 10 -nopeusluokiteltu, jotta se kykenee toimimaan käyttöjärjestelmälevynä. Hyvä vaihtoehto on myös hankkia 32 tai 64 gigatavun microSD-kortti käyttöjärjestelmää varten ja vaikkapa 128 tai 256 gigatavun USB-muistitikku suuremmaksi tiedostovarastoksi. Massamuistikokoonpanoja on siis monia, ja niistä kannattaa valita itselleen sopivin.


===Raspberry Pi 400===
Massamuistin alustukseen ja kirjoitukseen löytyy Raspberry Pi:ltä oma ohjelmisto, Raspberry Pi Imager. Tämä on asennettavissa Windows- ja macOS-tietokoneille [https://www.raspberrypi.com/software/ Raspberryn verkkosivuilta] .exe- ja .dmg-tiedostoina sekä Linuxiin jakelun omasta ohjelmistokeskuksesta.


Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.
=== Virtakaapeli ===


==Käyttökohteita==
Raspberry Pi -korttikoneen mukana ei tule myöskään virtakaapelia, mikä on pienen pöytäkoneen tapauksessa välttämätön koneen toimimiseksi. Sopiva virtakaapeli saattaakin jo löytyä, mutta välttämättä virtalähteen kanssa käytettävä pistorasiamuuntaja ei ole tarpeeksi tehokas. Hyvä ratkaisu onkin monesti hankkia Raspberry Pi:n yhteydessä myös tehokas virtakaapeli ja -lähde.
 
== Käyttökohteita ==
* Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.
* Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.
* [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.
* [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.
Rivi 39: Rivi 41:
* Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].
* Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].
* Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.
* Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.
* Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&t=167s


==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==
==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==

Versio 12. heinäkuuta 2025 kello 07.40

Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A

Raspberry Pi on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä tietoteknisiin projekteihin, ja sen käyttömahdollisuudet ovatkin miltei rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla Kodi:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.

Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspberry Pi OS -nimistä (aikaisemmin Raspbian) Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä se on hyvä peruslähtökohta. Edistyneemmät Linux-käyttäjät voivat harkita muiden jakelujen Raspberry Pi -versioita. Raspberry Pi -version (tai Raspberry Pi:ssä toimivan ARM-version) tarjoavia jakeluita ovat mm. Ubuntu, Ubuntu MATE, Lubuntu, Fedora, Manjaro ja Arch Linux.

Graafinen sovelluskehitysympäristö Lazarus toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy Lazarus ja Raspberry Pi:n alta.

Käyttöönotto ja hankinta

Hankinta

Raspberry Pi:n ideana on, että valitset itse sopivat osat itse koneen lisäksi: virtakaapeli, massamuisti, jne. Monilta näitä osia löytyykin jo kotoa: microSD-muistikortti saattaa löytyä vanhasta Android-puhelimesta, ja parhaassa tapauksessa sopiva virtakaapeli on juuri tällä hetkellä käytössä esim. puhelimen latauskaapelina.

Massamuisti

Raspberry Pi ei sisällä käyttöjärjestelmää valmiiksi asennettuna, vaan korttikoneen harrasteluluonteisuuteen kuuluukin sen sekä massamuistin, jolle käyttöjärjestelmä asennetaan, valitseminen itse ja käyttöjärjestelmän asentaminen sille. Käyttöjärjestelmän voi hyvin asentaa muistikortille, mutta toinen vaihtoehto on käyttää USB-adapteria ja SATA HDD- tai SATA SSD -kiintolevyä. Se on hyvä ratkaisu, jos on tarve suurelle määrälle tallennustilaa.

Muistikorttia voi myös hyvin käyttää ja sen on hyvä olla vähintään Class 10 -nopeusluokiteltu, jotta se kykenee toimimaan käyttöjärjestelmälevynä. Hyvä vaihtoehto on myös hankkia 32 tai 64 gigatavun microSD-kortti käyttöjärjestelmää varten ja vaikkapa 128 tai 256 gigatavun USB-muistitikku suuremmaksi tiedostovarastoksi. Massamuistikokoonpanoja on siis monia, ja niistä kannattaa valita itselleen sopivin.

Massamuistin alustukseen ja kirjoitukseen löytyy Raspberry Pi:ltä oma ohjelmisto, Raspberry Pi Imager. Tämä on asennettavissa Windows- ja macOS-tietokoneille Raspberryn verkkosivuilta .exe- ja .dmg-tiedostoina sekä Linuxiin jakelun omasta ohjelmistokeskuksesta.

Virtakaapeli

Raspberry Pi -korttikoneen mukana ei tule myöskään virtakaapelia, mikä on pienen pöytäkoneen tapauksessa välttämätön koneen toimimiseksi. Sopiva virtakaapeli saattaakin jo löytyä, mutta välttämättä virtalähteen kanssa käytettävä pistorasiamuuntaja ei ole tarpeeksi tehokas. Hyvä ratkaisu onkin monesti hankkia Raspberry Pi:n yhteydessä myös tehokas virtakaapeli ja -lähde.

Käyttökohteita

  • Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.
  • Seedbox - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi rTorrent-ohjelmalla.
  • VPN-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä Privoxyyn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.
  • Tor-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.
  • I2P-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.
  • Sähköposti-palvelin
  • Bitcoin-vähävirtainen louhintakone.
  • YaCy-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.
  • Älypuhelin.
  • Pikaviestitin Byobun ja esimerkiksi finchin tai Retrosharen avulla.
  • Voip-palvelin.
  • FM-radiolähetin.
  • Musiikkipalvelin, Raspyfi ja Subsonic.
  • Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, NoTrack.
  • Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.

Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille

Komennot, jotka alkavat $-merkillä suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat #-merkillä suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su, sudo ja doas.

Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa www.raspberrypi.org/downloads-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:

Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.

$ sha1sum paketti.zip

Pura tiedosto.

$ unzip paketti.zip

Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.

$ df -h

Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi /dev/sdb1. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna df -h uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas df -h. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.

Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.

$ umount /dev/sd-kortti

Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi /dev/sdb1 /dev/sdb2 jne.

Kopioi ladattu levykuva SD-kortille dd-ohjelmalla. Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.

# dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti

Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi df -h komennolla muodossa /dev/sdb1 tulee se kirjoittaa muodossa /dev/sdb, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää. Komennon bs (block size) -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.

Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa sync, joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.

# sync

Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?

Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy usb-imagewriter niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.

OpenGL-kiihdytys

Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa OpenGL-ajurin käyttöön raspi-config Advanced Options -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.

Ohjeet

Aiheesta muualla

v  k  m
Raspberry Pi
  Jakelut  Arch Linux ARM | Lakka | LibreELEC | Manjaro-ARM | OSMC | Raspberry Pi OS
  Ohjeet  Lazarus ja Raspberry Pi
  Keskeytyneet  Pidora