WLAN-kortit
Suuri osa myytävistä WLAN-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laitteen sisältämä WLAN-piirisarja ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.
Toimivuus
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.
Kannattaa huomioida, että joskus samalla kaupallisella nimellä markkinoidaan useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Versioiden eron (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin eron) näkee usein esimerkiksi pienestä v1- tai v2-merkinnästä pakkauksen kyljessä tai verkkokaupan selosteessa. Epävarmassa tapauksessa kannattaa usein jättää kortti ostamatta. Tieto tällaisesta korttimallista löytyy usein erilaisista piirisarjakohtaisista yhteensopivuuslistoista.
Kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai PC Card -tunnuksesta (komentorivikomennot lspci (PCI ja CardBus eli PC Card eli PCMCIA) ja lsusb (USB) ja cardctl (Cardbus)), jota myös itse ajuri käyttää piirisarjan tunnistamiseen. Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain netin hakukoneessa.
Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin valmistamia WLAN-piirejä pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet piiriensä ajurit GPL-lisenssin alaisuudessa.
Jos piirisarjalle ei löydy Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan Ndiswrapperin ja Windows-ajurien avulla.
Ajurien asentaminen
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-ytimestä, jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun firmwaren, joka on usein asennettava erikseen.
Jos itse ajuriakaan ei löydy oman jakelusi oletusytimestä, on se asennettava erikseen. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun paketinhallintaa (ja mahdollisesti epävirallisia asennuslähteitä).
Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajurimoduulin uudelleenkääntämiseltä käsin ydintä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
Piirisarjat
ADMtek
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
|
Käännettävä lähdekoodista, ohje löytyy lähdekoodipaketin README-tiedostosta. Ajuripaketti. |
Atheros
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla Madwifi-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ath5k-niminen ajuri on kehitteillä.
Tuki n-sarjan laitteille saadaan ath9k-nimisen ajurin avulla.
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista, lista | Madwifi | Madwifi-ajuri on osittain epävapaa. |
|
Lista | ath9k | N-sarjan piirisarjoja tukeva ajuri. Osa ydintä versiosta 2.6.27 alkaen. |
Broadcom
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista, lista | Ajurin dokumentaatio | Osa virallista Linux-ydintä versoista 2.6.17 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren. |
Inprocomm
Inprocomm on taiwanilainen 2005 lopettanut piirisarjavalmistaja.
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista | Linux-ajuria ei löydy. Kortit voi yrittää saada toimimaan ndiswrapperin avulla. |
Intel
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Intel Centiro -koneiden 11Mbit/s WLAN-kortit | Intel IPW2100 | Vaatii suljetun firmwaren |
|
Intel Centiro -koneiden 54Mbit/s WLAN-kortit | Intel IPW2200 | Vaatii suljetun firmwaren |
|
Uusia Intelin mini-PCI-express kortteja | iwlwifi | Vaatii suljetun firmwaren |
Marvell
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista | Kehitteillä on mrv8k-niminen ajuri [2]. | mrv8k on alpha-tilassa eikä toimi, joten ndiswrapper on käytännössä ainoa vaihtoehto. |
Ralink
Ralink on julkaissut ajurinsa GPL-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
rt2x00-projektin lista Lista rt2500- ja rt2570-korteista |
Ralink rt2x00 | Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren. |
Realtek
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista, lista | Vanhempi ajuriprojekti, uudempi ajuriprojekti | Uudemman ajuriprojektin RTL8187-ajuri on osa ydintä versiosta 2.6.23 alkaen. RTL8180- ja RTL8185-ajurit ovat mukana ytimessä 2.6.25:stä alkaen sekä RTL8187B-ajuri 2.6.27:stä alkaen. |
Texas Instruments
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista, ajuriprojektin lista | Ajuriprojekti | Ajuri on vakaa, mutta ei tue WPA:ta. Kaikki piirisarjat vaativat firmwaren[3] lataamisen. |
Zydas
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit GPL:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu zd1211rw-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.
Atheros on hiljattain ostanut Zydasin.
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lista, Lista | Kotisivu | Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.12 lähtien |
|
Lista | ZD1211, Kotisivu | Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.18 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren. |
Vanhoja piirisarjoja
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.
| Piirisarja | Kortteja | Ohje | Huom |
|
Lukuisia | Intersil Prism | Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.14 lähtien |
|
Kotisivu | Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.4.3 lähtien |
Aiheesta muualla
- Linuxwireless.org - tietoa langattomista verkkoyhteyksistä Linuxissa