Efekti- ja instrumenttipluginit

Windowsissa ja Macissa toimivissa sekvenssereissä ja audioeditoreissa työ tehdään paljolti instrumentti- ja efektipluginien avulla. Ongelma näiden pluginien käyttämissä formaateissa on, että ne ovat suljettuja ja patentoituja. Kun Linux-ääniympäristö alkoi 2000-luvun alussa kehittyä, oli edessä siis haaste oman plugin-formaatin rakentamisesta. Näitä tehtiinkin useampia, mutta niiden vakiintuminen ja yleistyminen on vienyt yllättävän pitkään. Osasyynä on varmasti Jack, joka on paitsi joustava, myös vailla kilpailijoita. Kaikki ohjelmat tukivat sitä jo kymmenen vuotta sitten, toisin kuin erilaisia plugin-formaatteja.

Useampi formaatti

• LADSPA on se perinteinen plugin-arkkitehtuuri
• DSSI on tarkoitettu instrumenttipluginien tekoon
• LV2 on käytännössä korvannut edellämainitut niin instrumenttien kuin efektipluginienkin osalta.
• Linux VST-plugineja on jonkin verran, ja niille on hieman tukeakin.
• Windows VST:t on mahdollista saada toimimaan Ardourin sisällä tai esimerkiksi Festigen avulla.

Nykyään LV2- ja VST-pluginien lisääntynyt määrä ja nitä tukevien hostien ominaisuudet tekevät täysin mahdolliseksi tuottaa musiikkia pelkästään yhden ohjelman sisässä. Alla mainituista ainakin Ardour ja Qtractor tukevat myös sessionhallintaa, joten niiden kanssa on myös mahdollista tuottaa suurin osa materiaalista yhden ohjelman sisällä, mutta ottaa joskus tarpeen vaatiessa rinnalle vaikkapa yksittäinen standalone-syntetisaattori sessionhallintaa käyttäen.

• Ardour tukee kaikkia tunnettuja efektipluginformaatteja, ja sillä on helppo miksata äänitettyä musiikkia. Kolmosversio tukee myös instrumenttiplugineja ja midityöskentelyä.
• Qtractor tukee kaikkia tunnettuja audio- ja instrumenttipluginformaatteja.
• LMMS:ään on sisäänrakennettu monia käyttökelpoisia efektejä ja instrumenttiplugineja. Lisäksi siitä löytyy tuki LADSPA-efekteille.
• Kaupallisista ohjelmistoista ainakin Harrison Mixbus ja Renoise tarjoavat sisäänrakennettuja efektejä ja instrumentteja.