Ero sivun ”WLAN-kortit” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (→‎Realtek: rtl8187b)
(selkeytystä)
Rivi 1: Rivi 1:
Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laitteen sisältämä WLAN-piirisarja ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.  
Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laite (eli käytännössä sisältämä WLAN-piirisarja) ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.  


==Toimivuus==
==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama WLAN-piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta yleensä piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.


Kannattaa huomioida, että joskus samalla kaupallisella nimellä markkinoidaan useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Versioiden eron (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin eron) näkee usein esimerkiksi pienestä <tt>v1</tt>- tai <tt>v2</tt>-merkinnästä pakkauksen kyljessä tai verkkokaupan selosteessa. Epävarmassa tapauksessa kannattaa usein jättää kortti ostamatta. Tieto tällaisesta korttimallista löytyy usein erilaisista piirisarjakohtaisista yhteensopivuuslistoista.  
===Piirisarjan selvittäminen===
Kannattaa huomioida, että saman kaupallisen nimen alla saatetaan usein markkinoida useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Eri piirisarjoilla toimitettavien versioiden ero (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin ero) selviää ennen ostoa usein vain paketin sarjanumerosta tai pienestä merkinnästä pakkauksen kyljessä, kuten <tt>v.1</tt>, <tt>rev E</tt>, <tt>rev 3b</tt> ym.  


Kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai PC Card -tunnuksesta ([[komentorivi]]komennot <tt>[[lspci]]</tt> (''PCI ja CardBus eli PC Card eli PCMCIA'') ja <tt>[[lsusb]]</tt> (''USB'') ja <tt>[[cardctl]]</tt> (''Cardbus'')), jota myös itse ajuri käyttää piirisarjan tunnistamiseen. Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain netin hakukoneessa.
Saadun merkinnän tai sarjanumeron merkityksen voi yrittää selvittää esimerkiksi jollakin netin hakukoneella tai erilaisista listoista. Epävarmassa tapauksessa kannattaa kortti yleensä jättää ostamatta.


Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin valmistamia WLAN-piirejä pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet piiriensä ajurit [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa.
Koneeseen liitetyn kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai CardBus-tunnuksesta. Sen saa selville esimerkiksi [[komentorivi]]komennoilla
 
*<tt>[[lspci]]</tt> (PCI ja CardBus/PC Card/PCMCIA)
Jos piirisarjalle ei löydy Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.
*<tt>[[lsusb]]</tt> (USB)
*<tt>[[cardctl]]</tt> (CardBus))
Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain hakukoneessa.


==Ajurien asentaminen==
==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.


Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava erikseen. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).  
Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava itse. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).  


Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
Jos piirisarjalle ei löydy toimivaa Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.


==Piirisarjat==
==Piirisarjat==

Versio 9. tammikuuta 2009 kello 23.23

Suuri osa myytävistä WLAN-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laite (eli käytännössä sisältämä WLAN-piirisarja) ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.

Toimivuus

Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama WLAN-piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta yleensä piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.

Piirisarjan selvittäminen

Kannattaa huomioida, että saman kaupallisen nimen alla saatetaan usein markkinoida useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Eri piirisarjoilla toimitettavien versioiden ero (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin ero) selviää ennen ostoa usein vain paketin sarjanumerosta tai pienestä merkinnästä pakkauksen kyljessä, kuten v.1, rev E, rev 3b ym.

Saadun merkinnän tai sarjanumeron merkityksen voi yrittää selvittää esimerkiksi jollakin netin hakukoneella tai erilaisista listoista. Epävarmassa tapauksessa kannattaa kortti yleensä jättää ostamatta.

Koneeseen liitetyn kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai CardBus-tunnuksesta. Sen saa selville esimerkiksi komentorivikomennoilla

Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain hakukoneessa.

Ajurien asentaminen

Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-ytimestä, jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun firmwaren, joka on usein asennettava erikseen.

Jos itse ajuriakaan ei löydy oman jakelusi oletusytimestä, on se asennettava itse. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun paketinhallintaa (ja mahdollisesti epävirallisia asennuslähteitä).

Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajurimoduulin uudelleenkääntämiseltä käsin ydintä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.

Jos piirisarjalle ei löydy toimivaa Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan Ndiswrapperin ja Windows-ajurien avulla.

Piirisarjat

ADMtek

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • ADM8211A/B/C
  • 3Com 3CRSHPW796
  • SMC 2602W V2
Käännettävä lähdekoodista, ohje löytyy lähdekoodipaketin README-tiedostosta. Ajuripaketti.

Atheros

Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla Madwifi-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ath5k-niminen ajuri on kehitteillä.

Tuki n-sarjan laitteille saadaan ath9k-nimisen ajurin avulla.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
Lista, lista Madwifi Madwifi-ajuri on osittain epävapaa.
  • AR5418+AR5133
  • AR5416+AR5133
  • AR5416+AR2133
  • AR9160
  • AR9280
  • AR9281
Lista ath9k N-sarjan piirisarjoja tukeva ajuri. Osa ydintä versiosta 2.6.27 alkaen.

Broadcom

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • BCM43xx, paitsi 4328, 4329, 4310, 4312 ja 4322
Lista, lista Ajurin dokumentaatio Osa virallista Linux-ydintä versoista 2.6.17 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.

Inprocomm

Inprocomm on taiwanilainen 2005 lopettanut piirisarjavalmistaja.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • IPN2120
  • IPN2220
  • IPN5320
  • IPN5330
Lista Linux-ajuria ei löydy. Kortit voi yrittää saada toimimaan ndiswrapperin avulla.

Intel

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • IPW2100
Intel Centiro -koneiden 11Mbit/s WLAN-kortit Intel IPW2100 Vaatii suljetun firmwaren
  • IPW2200BG
  • IPW2915ABG
Intel Centiro -koneiden 54Mbit/s WLAN-kortit Intel IPW2200 Vaatii suljetun firmwaren
  • IPW3945ABG
  • IWL4965AGN
Uusia Intelin mini-PCI-express kortteja iwlwifi Vaatii suljetun firmwaren

Marvell

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • 88w8335 [Libertas]
Lista Kehitteillä on mrv8k-niminen ajuri [2]. mrv8k on alpha-tilassa eikä toimi, joten ndiswrapper on käytännössä ainoa vaihtoehto.

Ralink

Ralink on julkaissut ajurinsa GPL-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • rt2400
  • rt2500
  • rt2500usb/rt2570 (USB)
  • rt61
  • rt73 (USB)
rt2x00-projektin lista
Lista rt2500- ja rt2570-korteista
Ralink rt2x00 Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.

Realtek

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • rtl8180
  • rtl8185
  • rtl8187
  • rtl8187b
  • rtl8225
  • sa2400
  • grf5101
  • max2820
Lista, lista Vanhempi ajuriprojekti, uudempi ajuriprojekti Uudemman ajuriprojektin RTL8187-ajuri on osa ydintä versiosta 2.6.23 alkaen. RTL8180- ja RTL8185-ajurit ovat mukana ytimessä 2.6.25:stä alkaen sekä RTL8187B-ajuri 2.6.27:stä alkaen.

Texas Instruments

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • ACX100
  • ACX111
  • ACX100USB
  • TNETW1450 USB
Lista, ajuriprojektin lista Ajuriprojekti Ajuri on vakaa, mutta ei tue WPA:ta. Kaikki piirisarjat vaativat firmwaren[3] lataamisen.

Zydas

Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit GPL:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu zd1211rw-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.

Atheros on hiljattain ostanut Zydasin.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • ZD1201
Lista, Lista Kotisivu Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.12 lähtien
  • ZD1211
  • Atheros AR5007UG
Lista ZD1211, Kotisivu Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.18 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.

Vanhoja piirisarjoja

Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.

Piirisarja Kortteja Ohje Huom
  • Intersil Prism 2/2.5/3
Lukuisia Intersil Prism Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.14 lähtien
  • Agere Hermes
Kotisivu Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.4.3 lähtien

Aiheesta muualla