Ero sivun ”WLAN-kortit” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 035 merkkiä lisätty ,  1. maaliskuuta 2008
johdanto uusiksi, kappalejakoa
(kehitystä, aakkosjärjestys)
(johdanto uusiksi, kappalejakoa)
Rivi 1: Rivi 1:
Suuri osa myynnissä olevista [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Niinpä ennen ostopäätöstä on hyvä tutustua siihen, saako laitteen toimimaan Linuxissa ja paljonko sen toimintaan saaminen vaatii työtä.
Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laitteen sisältämä WLAN-piirisarja ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.  


Joidenkin korttien ajurit löytyvät virallisesta Linux-ytimestä, jolloin kyseiset kortit toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.
==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.


Jos kortille ei löydy Linux-ajuria, se on monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in avulla.
Kannattaa huomioida, että joskus samalla kaupallisella nimellä markkinoidaan useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Versioiden eron (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin eron) näkee usein esimerkiksi pienestä <tt>v1</tt>- tai <tt>v2</tt>-merkinnästä pakkauksen kyljessä tai verkkokaupan selosteessa. Epävarmassa tapauksessa kannattaa usein jättää kortti ostamatta. Tieto tällaisesta korttimallista löytyy usein erilaisista piirisarjakohtaisista yhteensopivuuslistoista.  


Seuraavassa on listattu eri WLAN-kortteja ja kerrottu niiden toimivuudesta Linuxissa. Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama piirisarja, ja ajurit ovat piirisarjakohtaisia, on kortit listattu piirisarjoittain.
Kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI- tai USB-tunnuksesta ([[komentorivi]]komennot <tt>[[lspci]]</tt> ja <tt>[[lsusb]]</tt>), jota myös itse ajuri käyttää piirisarjan tunnistamiseen. Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain netin hakukoneessa.


Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin WLAN-kortteja pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet korttiensa ajurit [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa.
Yleisesti ottaen mm. Ralinkin ja Intelin valmistamia WLAN-piirejä pidetään hyvinä vaihtoehtoina, sillä kummatkin valmistajat ovat julkaisseet piiriensä ajurit [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa.


==ADMtek==
Jos piirisarjalle ei löydy Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.
 
==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.
 
Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava erikseen. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).
 
Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.
 
==Piirisarjat==
===ADMtek===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 25: Rivi 36:
|}
|}


==Atheros==
===Atheros===
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ajuri on kehitteillä.
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa ajuri on kehitteillä.


Rivi 41: Rivi 52:
|}
|}


==Broadcom==
===Broadcom===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 55: Rivi 66:
|}
|}


==Intel==
===Intel===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 83: Rivi 94:
|}
|}


==Ralink==
===Ralink===
Ralinkin piirit ovat melko hyvin tuettuja.
Ralink on julkaissut ajurinsa [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.


{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
Rivi 100: Rivi 111:
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|[[Ralink rt2x00]]
|[[Ralink rt2x00]]
|Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-[[ydin]]tä versiosta 2.6.24 lähtien.
|Uudempi rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-[[ydin]]tä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.
|}
|}


==Realtek==
===Realtek===
{| border=1 cellpadding=4
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Piirisarja'''
Rivi 123: Rivi 134:
|}
|}


==Zydas==
===Zydas===
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.


Rivi 147: Rivi 158:
|}
|}


== Vanhoja kortteja ==
=== Vanhoja piirisarjoja ===
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.


4 316

muokkausta

Navigointivalikko