Ero sivun ”Aloittelijalle” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
892 merkkiä poistettu ,  23. elokuuta 2008
p
turha kappale pois, vähän tarkennusta
(kirjoitusoikeuksia; w:epäviralliset lähteet)
p (turha kappale pois, vähän tarkennusta)
Rivi 24: Rivi 24:
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.
Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä <tt>home</tt>-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelupaketin]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.


Normaalisti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. /tmp väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.
Normaalisti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. <tt>/tmp</tt> väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.


Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[Tiedoston oikeudet]].
Rivi 50: Rivi 50:
== Onko jakelu suomenkielinen? ==
== Onko jakelu suomenkielinen? ==


Yleensä jakelu ei ole mitenkään erityisesti jonkinkielinen. Jakelua voi pitää suomenkielisenä jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Koska jakeluissa yleensä on samoja ohjelmia samoilla käännöksillä jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuunottamatta) yhtä suomenkielisiä.
Yleensä jakelu ei ole mitenkään erityisesti jonkinkielinen. Jakelua voi pitää suomenkielisenä jos sen asennusohjelma on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia.  


Jossakin suomalaisessa jakelussa on voitu panostaa rajattuun, varmasti suomennettuun ohjelmavalikoimaan ja suomenkielisiin käyttöohjeisiin. Jos haluaa käyttää laajempaa ohjelmavalikoimaa, tilanne on tässä jakelussa asennusta ja ensisäätöä lukuunottamatta suurinpiirtein sama kuin kaikissa muissakin.
Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmia jotka on käännetty omissa projekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuunottamatta) yhtä suomenkielisiä.


===Miten kieli määritellään===
Yleensä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin tuen muille kielille voi yleensä asentaa jakelun omalla kielityökalulla tai paketinhallinnasta.


Ohjelman kieli määräytyy (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) tiettyjen ''[[ympäristömuuttuja|ympäristömuuttujien]]'' perusteella. Asettamalla muuttujalle LANG arvo "fi_FI" tai vastaava, ohjelma käyttää suomenkielistä käyttöliittymää ja suomalaisia käytäntöjä (siinä missä ohjelmoija on nähnyt tämän aiheelliseksi). Muuttuja asetetaan usein käynnistys- ja kirjautumisskripteissä, mutta sen voi asettaa myös ohjelmaa komentoriviltä käynnistettäessä. [[GDM]] ja [[KDM]] mahdollistavat kielen valitsemisen kirjautumisen yhteydessä.
Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].
 
Järjestelmän oletuskieli määritellään boottiskriptien kutsumissa asetustiedostoissa, riippuen jakelusta /etc/default/locale, /etc/environment tms. Jakelulla on yleensä myös työkalu, jolla asiaa voi säätää.
 
Jotta kielen voi valita, sille on oltava tuki. Jos kieltä ei ole valittu asennuksen yhteydessä, tämä saattaa vaatia muutaman komennon.


== Miten ohjelmia asennetaan? ==
== Miten ohjelmia asennetaan? ==
Rivi 69: Rivi 65:
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.
Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden pakettivarastot ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.


Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /usr/local/paketti) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.
Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta lähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /<tt>usr/local/paketti</tt>) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.


===Katso myös===
===Katso myös===

Navigointivalikko