Ero sivun ”Palvelin” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (→Yleisimpiä palvelintyyppejä: squid) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (palvelin voi olla vaatimatonkin; nyyssipalvelin, sovelluspalvelin; LTSP ei yksiselitteinen) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Palvelin on tietokone, joka tarjoaa siinä ajettavien palvelinohjelmistojen välityksellä erilaisia palveluja muille ohjelmille. Asiakkaana toimivat ohjelmat voivat sijaita joko [[loopback|samalla koneella]] tai eri koneilla. | '''Palvelin''' on tietokone, joka tarjoaa siinä ajettavien palvelinohjelmistojen välityksellä erilaisia palveluja muille ohjelmille. Asiakkaana toimivat ohjelmat voivat sijaita joko [[loopback|samalla koneella]] tai eri koneilla. | ||
Käsitteellä palvelin voidaan tarkoittaa myös asiakas-palvelin-mallia tapana järjestää kahden ohjelman välinen kommunikointi. | Käsitteellä palvelin voidaan tarkoittaa myös asiakas-palvelin-mallia tapana järjestää kahden ohjelman välinen kommunikointi tai ohjelmaa, johon asiakkaat ottavat yhteyttä. | ||
Palvelinkone poikkeaa yleensä laitteistopuoleltaan jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin. | Palvelinkone poikkeaa yleensä laitteistopuoleltaan jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin, joidenkin palvelimien kohdalla jopa huomattavasti vaatimattomampia. Isommissa palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat: | ||
* [[SMP|Monta rinnakkaista prosessoria]] | * [[SMP|Monta rinnakkaista prosessoria]] | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
*HTTP-välityspalvelin (proxy), katso [[Squid]] | *HTTP-välityspalvelin (proxy), katso [[Squid]] | ||
*[[wikipedia:fi:DNS|Nimipalvelin]], katso [[BIND]] | *[[wikipedia:fi:DNS|Nimipalvelin]], katso [[BIND]] | ||
*[[wikipedia:fi:Keskusteluryhmät|Nyyssipalvelin]], katso [[cnews]], [[inn]], [[leafnode]], [[nntpd]] | |||
*Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä jonne pelaajat voivat liittyä) | *Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä jonne pelaajat voivat liittyä) | ||
*Shellipalvelin (tarjoaa [[komentorivi]]pohjaista etäkirjautumista), katso [[SSH]], [[RSH]], [[Telnet]] | *Shellipalvelin (tarjoaa [[komentorivi]]pohjaista etäkirjautumista), katso [[SSH]], [[RSH]], [[Telnet]] | ||
*Sähköpostipalvelin, katso [[Exim]], [[Postfix]], [[Sendmail]], [[wikipedia:qmail| | *Sovelluspalvelin, tarjoaa mahdollisuuksia ajaa sovelluksia, yleensä [[X-pääte]]- tai työasemaympäristössä | ||
*Thin | *Sähköpostipalvelin, katso [[Exim]], [[Postfix]], [[Sendmail]], [[wikipedia:qmail|Qmail]], [[wikipedia:fi:Dovecot|Dovecot]], [[wikipedia:Courier Mail Server|Courier]] (lähettää ja/tai vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]]) | ||
*Thin client -palvelin, katso [[LTSP]] (tehtävät voi haluttaessa jakaa useamman palvelimen kesken) | |||
*Tiedostopalvelin, katso [[NFS]], [[Samba]], [[FTP]], [[SFTP]] (palvelin, jonne voi tallentaa ja josta voi hakea tiedostoja) | *Tiedostopalvelin, katso [[NFS]], [[Samba]], [[FTP]], [[SFTP]] (palvelin, jonne voi tallentaa ja josta voi hakea tiedostoja) | ||
*[[wikipedia:fi:Tietokanta|Tietokantapalvelin]], katso [[MySQL]], [[PostgreSQL]], [[SQLite]], [[Oracle]], [[Firebird]] | *[[wikipedia:fi:Tietokanta|Tietokantapalvelin]], katso [[MySQL]], [[PostgreSQL]], [[SQLite]], [[Oracle]], [[Firebird]] | ||
Versio 11. maaliskuuta 2008 kello 23.29
Palvelin on tietokone, joka tarjoaa siinä ajettavien palvelinohjelmistojen välityksellä erilaisia palveluja muille ohjelmille. Asiakkaana toimivat ohjelmat voivat sijaita joko samalla koneella tai eri koneilla.
Käsitteellä palvelin voidaan tarkoittaa myös asiakas-palvelin-mallia tapana järjestää kahden ohjelman välinen kommunikointi tai ohjelmaa, johon asiakkaat ottavat yhteyttä.
Palvelinkone poikkeaa yleensä laitteistopuoleltaan jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin, joidenkin palvelimien kohdalla jopa huomattavasti vaatimattomampia. Isommissa palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat:
- Monta rinnakkaista prosessoria
- Monta rinnakkaista levyä käsittävä levyjärjestelmä, eli RAID
- SCSI
- Kahdennetut virtalähteet
- Useampi verkkoyhteys
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta esimerkiksi SSH:n yli. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa erillisiä hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan alustaa koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli.
Yleisimpiä palvelintyyppejä
- DHCP-palvelin
- HTTP-välityspalvelin (proxy), katso Squid
- Nimipalvelin, katso BIND
- Nyyssipalvelin, katso cnews, inn, leafnode, nntpd
- Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä jonne pelaajat voivat liittyä)
- Shellipalvelin (tarjoaa komentorivipohjaista etäkirjautumista), katso SSH, RSH, Telnet
- Sovelluspalvelin, tarjoaa mahdollisuuksia ajaa sovelluksia, yleensä X-pääte- tai työasemaympäristössä
- Sähköpostipalvelin, katso Exim, Postfix, Sendmail, Qmail, Dovecot, Courier (lähettää ja/tai vastaanottaa sähköpostia)
- Thin client -palvelin, katso LTSP (tehtävät voi haluttaessa jakaa useamman palvelimen kesken)
- Tiedostopalvelin, katso NFS, Samba, FTP, SFTP (palvelin, jonne voi tallentaa ja josta voi hakea tiedostoja)
- Tietokantapalvelin, katso MySQL, PostgreSQL, SQLite, Oracle, Firebird
- VPN-palvelin, katso L2TP, PPTP (sisältyy ytimeen) ja OpenVPN
- Web-palvelin, katso Apache, thttpd, lighttpd (lähettää www-selaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot)
- X-etäkirjautumispalvelin, katso XDMCP, SSH