Sessionhallintatyökalut

Unix-järjestelmien perusfilosofia on modulaarisuus. Myös Linux on täynnä pieniä komentoriviohjelmia, joita käyttäjä voi vapaasti yhdistellä haluamansalaisiksi kokonaisuuksiksi. Kun Jackia ryhdyttiin 2000-luvun alussa suunnittelemaan, oli tämä modulaarisuuden periaate monella vahvasti mielessä. Siksi Jackin kautta on mahdollista reitittää mikä tahansa äänilähde mihin hyvänsä.

Modulaarisuus tuo mukanaan myös ongelman: miten saisi helposti tallennettua jonkin tietyn musiikkiprojektin ohjelma- ja rautakytkennän kaikkine asetuksineen ja avoimine tiedostoineen? Tähän tarpeeseen vastaamaan on rakennettu useampiakin sessionhallintatyökaluja.

Tässä artikkelissa käydään läpi musiikkisessioiden hallintaan tarkoitettujen työkalujen tilannetta.

Mistä sessionhallinnassa on kysymys?

Sessionhallinnassa tehdään periaatteessa kolme eri asiaa:

1. Pidetään kirjaa, mitkä ohjelmat session muodostavat
2. Tallennetaan ja ladataan ohjelmien tilat
3. Tallennetaan ja palautetaan ohjelmien väliset ääni- ja midikytkennät

Ohjelmien automaattinen käynnistäminen ja sulkeminen on melko helppoa, eikä vaadi ohjelmilta mitään sen erikoisempaa. Myös ohjelmien väliset kytkennät voidaan tallentaa suoraan Jackin kautta. Hankalinta onkin ohjelmien omien tilojen tallentaminen ja palauttaminen. Se vaatii, että ohjelmat suostuvat ottamaan vastaan tallennus- ja latauskäskyjä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty erilaisia sessionhallintastandardeja. Toistaiseksi ei ole syntynyt yhtä standardia, jota kaikki ohjelmat tukisivat. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi eri standardit, jonka jälkeen esitellään sessionhallintaan käytettävissä olevat työkalut.

Täydellistä ratkaisua ei ole olemassa, joten standardin ja työkalun valitseminen riippuu suoraan siitä, mihin tarkoitukseen sessionhallintaa tarvitaan, ja ennen muuta siitä, mitä ohjelmia käytetään. Mikäli on jokin standardi, jota kaikki tarvittavat ohjelmat tukevat, on se taatusti luonteva valinta sessionhallintaan. Toisille taas riittää oman yksinkertaisen skriptin kirjoittaminen.

Sessionhallintastandardit

LASH

Linux Audio Session handler oli vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin paikkeilla vakaa yritys saada aikaiseksi sessionhallintastandardi. Harva ohjelma kuitenkaan ryhtyi tukemaan LASHia.

• http://wiki.linuxaudio.org/apps/all/lash

Jack Session

Uusissa Jack-versioissa on mukana tuki myös sessionhallinnalle. Virallisen asemansa vuoksi Jack Sessionilla lienee hyvät mahdollisuudet. Tällä hetkellä sitä tukevat mm. Ardour, Qtractor ja Yoshimi.

• Jack Session

LADISH

LASH-projektin kariuduttua syntyi LADISH-projekti, joka on edelleen aktiivinen. Ladishissa on tuki kaikkiaan kolmelle eri sessionhallintastandardille: Ladish-, LASH- ja Jack Session -yhteensopiville ohjelmille. Lisäksi Ladish osaa käynnistää myös ohjelmia, jotka eivät tue mitään edellämainituista standardeista. Tällä hetkellä Ladish ja Jack Session lienevät laajimmin tuettuja sessionhallintajärjestelmiä. Ladish vaatii toimiakseen Jackin 2-version. Monissa Linux-jakeluissa toimitetaan Jack1, mikä voi olla hidaste Ladishin koettamiselle. KXStudio lienee tunnetuin Jack2-distro.

• Ladish 1:n julkaisuilmoitus

Non Session Manager

Non Sequencerin, Non Dawin ja Non Mixerin luoja Jonathan Moore Liles päätti tehdä myös oman sessionhallintajärjestelmänsä. NSM on vielä kehitysvaiheessa, eikä vakaata versiota ole saatavilla. Siitä huolimatta monet ohjelmat, mukaanlukien Ardour, tukevat sitä, ja NSM:stä onkin tullut hyvin suosittu sessionhallintastandardi.

• Non Session Manager

Käyttöliittymät sessionhallintaan

Claudia

KXStudion mukana tuleva Claudia on yksi kehittyneimpiä työkaluja sessionhallintaan Linuxissa. Claudia tukee LADISH- ja Jack Session -sovelluksia, tarjoaa graafisen ristikytkentätaulun, sekä monipuoliset mahdollisuudet luoda studioita, huoneita ja sessioita. Claudia huolehtii Jackin asetusten sekä kytkentöjen automaattisesta lataamisesta ja tallentamisesta. Lisäksi sen kautta on helppo käynnistää ja sammuttaa sessioon kuuluvia sovelluksia.

Claudian avulla voi käynnistää myös sovelluksia, joissa ei ole tukea sessionhallinnalle. Tällaisten sovellusten asetukset on tietenkin tallennettava erikseen, mutta varsinkin yksinkertaisten komentoriviskriptien ajamiseen ominaisuus on käytännöllinen.

Non Session Manager

Hyvin suosittu ja yksinkertainen sessionhallinta. Kaikki perustuu tiedostoihin ja kansioihin. Työkalulla voi tallentaa ja ladata ohjelmien asetukset ja niiden väliset Jack-kytkennät. Non Session Managerin pyrkimys on olla yksinkertainen ja mahdollisimman sopiva modulaariseen työskentely-ympäristöön.

• http://non.tuxfamily.org/wiki/Non%20Session%20Manager

QJackCtl Session

Uusien QJackCtl:n versioiden mukana tulee tuki Jack Sessionille. Se ei ole erityisen kehittynyt, mutta perustoiminnot löytyvät: käynnissä olevien ohjelmien asetukset ja kytkennät voi tallentaa ja myöhemmin helposti ladata.

Gladish

Gladish on Ladish-standardin kehittäjän tekemä käyttöliittymä sessionhallintaan. Jonkun ohjelmaa käyttävän pitäisi kertoa enemmän.

• http://ladish.org/wiki/gladish

QJackCTL Patchbay

Patchbay ei ole kokonainen sessionhallintatyökalu, mutta sen avulla voi tallentaa ja automatisoida Jack-kytkentöjen tekemisen. Jos siis tarve on vain avata pari ohjelmaa tallennettuine tiedostoineen tai automatisoida midi-kontrollerin kytkentä sekvensseriin, Patchbay voi helpottaa kummasti.

• QJackCtl Patchbay

Bash-skriptit

Koska sessionhallintaohjelmat eivät ole standardisoituneet, moni hallitsee musiikkiprojektejaan käsin kirjoitettujen Bash-skriptien avulla. jack_connect ja jack_disconnect -komentojen avulla voi tehdä kytkennät, tai vaihtoehtoisesti käyttää QjackCtl:n Patchbayta.

Sen jälkeen Bash-skriptin voi helposti laittaa käynnistämään tarvittavat ohjelmat. Useimmille ohjelmille voi antaa parametrina ladattavan tiedoston. Näin jokaiselle projektille pitää luoda oma erillinen skripti. Toinen vaihtoehto on automatisoida sessionhallintaa, ja esimerkiksi tiedostojen avaamista sekä tallentamista pidemmälle esimerkiksi zenity-ohjelman tarjoamien asetusikkunoiden avulla.

• Helppotajuinen johdatus audio-skriptaukseen (englanniksi)
• Esimerkkiskripti Heikki Ketoharjulta (englanniksi)

Onko pakko käyttää näitä työkaluja?

Ei ole. Yhä enenevissä määrin myös Linuxissa toimiviin ohjelmiin on saatavilla laadukkaita efekti- ja instrumenttiplugineja, joista kerrotaan artikkelissa Efekti- ja instrumenttipluginit.

Aiheesta muualla

Louigi Veronalla on lukuisia kirjoituksia aiheesta (englanniksi):

• A setup for live performances (2011)
• The modular experience (2010)
• Why I strongly support Ladish (2010)

Bash-skriptauksesta:

• Helppotajuinen johdatus audio-skriptaukseen (englanniksi)
• Esimerkkiskripti Heikki Ketoharjulta (englanniksi)