Ero sivun ”Videoeditointi” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(fix)
p (Ohjelman kehitys on lopetettu.)
 
(28 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat muokata videoita Linux-ympäristössä. Monesti [[wikipedia:fi:Videoeditointi|videoeditointiin]] liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin videoeditointi ohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!
[[Kuva:Kdenlive.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus Kden live-ohjelmasta]]
Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat muokata videoita Linux-ympäristössä. Monesti [[wikipedia:fi:Videoeditointi|videoeditointiin]] liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Videoiden editointi ja äänenkäsittely tietokoneella ovat hyödyllisiä ja mielenkiintoisia toimintoja. Tässä artikkelissa esitellään helppokäyttöisiä peruskäyttöön sopivia ohjelmia.
 
Videon- ja äänenkäsittely tietokoneella on nykyään arkipäivää. Perinteisen kuva- ja äänimateriaalin siirtäminen digitaaliseen, tietokoneella käsiteltävään muotoon tuo monipuolisia mahdollisuuksia niiden muokkaamiseen ja soveltamiseen. Esimerkiksi itsekuvattuja videoita voidaan siirtää tietokoneelle leikattavaksi ja tallennettavaksi esimerkiksi DVD-levylle tai verkossa levittämistä varten. Samalla tavoin omia ääninauhoituksia tai musiikkia voidaan tehdä ja muokata lähes rajattomasti ja lisätä niihin erilaisia tehosteita.
 
Seuraavassa on esitelty ohjelmia, jotka soveltuvat hyvin kevyeen perusvideoeditointiin ja äänenkäsittelyyn. Näiden lisäksi saatavilla on myös useita muita ohjelmistoja, joiden ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoitusten mukaan aina vaativampaan ammattikäyttöön asti. Hallitsevat formaatit kuluttaja käytössä ovat Digital Video eli [[DV]] ja teräväpiirtovideoformaatti [[HDV]].


== Millainen on Linux videoeditoijan näkökulmasta? ==
== Millainen on Linux videoeditoijan näkökulmasta? ==
Rivi 6: Rivi 11:
Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä videoeiditointi-ohjelmia ei ole kovin paljoa. Tilanne on kuitenkin jonkin verran parantumassa.
Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä videoeiditointi-ohjelmia ei ole kovin paljoa. Tilanne on kuitenkin jonkin verran parantumassa.


== Videoeditointi ohjelman valinta ==
== Videoeditointiohjelman valinta ==
Tällä hetkellä vaikuttaisi että paras [[GTK]]-pohjainen videoeditointi ohjelma olisi [[OpenShot]], joka tarjoaa laajat kuvan editointimahdollisuudet, useamman video- ja ääniraidan samanaikaisen muokkaamisen. Vuonna 2010 OpenShot äänestettiin parhaaksi Linux-videoeditoriksi. Sen kehitystyö on aktiivista vielä tänäkin päivänä (2014).
Millaisen videomuokkaimen tarvitsisin? Tämä tulee esiin kun on aika muokata tai luoda videoita Linuxissa. Tulenko toimeen maksuttomalla muokkaimella vai tarvitsenko maksullisen. Onko Linuxissa olemassa videomuokkainta, jota on helppo käyttää. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä kun etsimme sopivaa työkalua käyttöömme.
 
{{vinkki|Tällä hetkellä vaikuttaisi, että paras [[Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] videoeditointi ohjelma olisi [[OpenShot]], joka tarjoaa laajat mahdollisuudet videokuvan editointiin, useamman video- ja ääniraidan samanaikaisen muokkaamisen. Vuonna 2010 OpenShot äänestettiin parhaaksi Linux-videoeditoriksi.}}
 
=== OpenShot===
Pääartikkeli: [[OpenShot]]
[[Kuva:OpenShot-main.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus OpenShot-ohjelmasta]]
OpenShot on GTK-pohjainen ei-lineaarinen videoeditointiohjelma. OpenShot tarjoaa laajat videonmuokkaus- ja -asetteluominaisuudet ja on käytännöllinen työkalu myös teräväpiirtokuvan HDV ja AVCHD muokkaamiseen.
 
OpenShot on käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus, josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet. Mitään ihmeitä, kuten tarkkojen HD-elokuvien editointia vajaatehoisella koneella, ei kuitenkaan eikä tietenkään kannata odottaa.
 
===Kino===
Pääartikkeli: [[Kino]]
[[Kuva:Kino.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus Kino-ohjelmasta]]
 
Kino on kevyeen videoeditointiin suunnattu luotettava ja helppokäyttöinen ohjelma. Kinon avulla voidaan videot helposti siirtää tietokoneelle, muokata ja lopuksi tallentaa DVD-levylle siirtämistä varten. Kino osaa hyödyntää tavallisimpia DV-digitaalivideokameroita, joilla kuvattua materiaalia voidaan siirtää muokattavaksi tietokoneelle.
 
Kinon käyttöön on suositeltavaa olla erillinen ja riittävän tehokas työasema, jossa on reilusti tallennustilaa. Esimerkiksi palvelinkeskeiseen päätejärjestelmäkäyttöön Kino ei välttämättä sovellu.
 
Kinossa videotiedostot sijoitetaan aikajanalle jossa videoita voidaan leikata ja yhdistellä. Ohjelmassa videoihin voidaan lisätä esimerkiksi omia tekstejä sekä pieniä tehosteita.
 
Ohjelman suurimpana puutteena on, että se ei tue päällekkäisiä video- tai ääniraitoja. Peruseditoinnissa tämä ei yleensä ole kuitenkaan ongelma. Kinon kehityksessä korostuu erityisesti pyrkimys ohjelman vakauteen ja tehokkuuteen, mutta uusia ominaisuuksia siihen on ajanmyötä luvassa. Ohjelman kehitys on lopetettu.
 
===Kdenlive===
Pääartikkeli: [[Kdenlive]]
 
Kdenlive on KDE:n kirjastoa käyttävä ei-lineaarinen videomuokkain. Käyttöliittymä tuntuu modernilta ja ohjelmassa on paljon ominaisuuksia.
 
===Cinelerra===
Pääartikkeli: [[Cinelerra]]
 
Cinelerra on ammattitason videoeditointiohjelma Linuxille. Cinelerra on ominaisuuksiensa puolesta varsin kattava video- ja äänieditointiohjelma. Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu tuki HD-tasoiselle kuvalle, kuusikanavaiselle äänelle ja taustalla tehtäville videorenderöinneille. Toisaalta ohjelma vaatii laitteistolta paljon, aivan kuten videoeditointi yleensäkin.


== Videoeditointiohjelmia ==
== Videoeditointiohjelmia ==
Rivi 14: Rivi 50:
*[[Lumiera]] on ei lineaarinen videomuokkaus ohjelma, joka on eriytetty Cinelerra projektista.
*[[Lumiera]] on ei lineaarinen videomuokkaus ohjelma, joka on eriytetty Cinelerra projektista.
*[[Lightworks]] on ammattilaisille suunnattu videonkäsittelyohjelma.
*[[Lightworks]] on ammattilaisille suunnattu videonkäsittelyohjelma.
*[[Kino]] on DV-kuvan leikkaamiseen ja Firewire-liitännästä kaappaamiseen tarkoitettu ohjelma.
*[[Kino]] on DV-kuvan leikkaamiseen ja Firewire-liitännästä kaappaamiseen tarkoitettu ohjelma. Ohjelman kehittäminen on lopetettu.
*[[LiVES]] on pienikokoinen, tehokas ja helppokäyttöinen videomuokkain.
*[[LiVES]] on pienikokoinen, tehokas ja helppokäyttöinen videomuokkain.
*[[PiTiVi]] on videoeditointiohjelma ja tiedostomuotomuunnoksiin erikoistunut ohjelma.
*[[PiTiVi]] on videoeditointiohjelma ja tiedostomuotomuunnoksiin erikoistunut ohjelma.
*[[Kdenlive]] on ei-lineaarinen videomuokkain.
*[[Kdenlive]] on ei-lineaarinen videomuokkain.
*[[Stopmotion]] [http://linuxstopmotion.org] on ohjelma, jolla voidaan liikuttaa esineitä elokuvissa ja videoilla.
*[[Jahshaka]] [http://www.jahshaka.com]
*[[Jahshaka]] [http://www.jahshaka.com]
*[[OpenMovieEditor]] [http://www.openmovieeditor.org]
*[[OpenMovieEditor]] [http://www.openmovieeditor.org]
*[[ZS4 Video Editor]] (Freeware)
*[[ZS4 Video Editor]] [http://devel.zs4.org/zweistein_linux.html] (Freeware)
*[[Stopmotion]]
*[[Vivia]] [http://sourceforge.net/projects/vivia/]
*[[Vivia]]
*[[Scilab Aurora]] [http://sourceforge.net/projects/scilab-aurora/]
*[[Scilab Aurora]]
*[[Shotcut]] [https://www.shotcut.org]
*[[Hydrid]] [http://www.selur.de/]
*[[Flowblade]] [https://code.google.com/p/flowblade/]
*[[DaVinci Resolve 12 Studio]] [https://www.blackmagicdesign.com/products/davinciresolve]
*[[Natron]] on videokuvan käsittelyohjelma, jolla tehdään digitaalisia kuvakompositioita ja erikoistehosteita.
 
== Videomuuntajat ==
* [[Transmageddon]] on videoiden tiedostomuodon muuntamiseen tarkoitettu ohjelma, jolla onnistuu isompienkin videotiedostojen muuntaminen.
* [[Arista Transcoder]] on videoiden tiedostomuodon muuntamiseen tarkoitettu ohjelma.
* [[Handbrake]] on monialustainen ja monisäikeinen videon tiedostomuodon muuntamiseen tarkoitettu ohjelma.
* [[WinFF]] on graafinen edustaohjelma video- ja äänitiedostoja muodosta toiseen muuntavalle FFmpeg-ohjelmalle
* [[FFmpeg]] on ohjelmistokokoelma, jonka avulla voidaan toistaa, tallentaa ja muuntaa toiseen muotoon erilaisia ääni- ja videoformaatteja.
* [[mencoder]] on komentoriviohjelma, jolla voi muuttaa mediatiedostoja muodosta toiseen.
* [[libav]] on FFmpeg:stä haarautettu versio. Se tarjoaa lähestulkoon samat ominaisuudet kuin FFmpeg.
* [[FF Multi Converter]] [https://sites.google.com/site/ffmulticonverter/home]
* [[Mobile Media Converter]] [https://miksoft.net/mobileMediaConverterDown.php]
* [[viDrop]] [http://vidrop.learnfree.eu/langswitch_lang/en/]


==Jakelut==
==Jakelut==
Rivi 29: Rivi 82:
* [[64studio]]
* [[64studio]]
* [[Ubuntu Studio]]
* [[Ubuntu Studio]]
==Live CD/DVD==
* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AVLinux]


== Sivu on työn alla ==
== Sivu on työn alla ==
Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa, joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä tällä sivulla, koska niitä ei ole paljon.  
Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa, joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä tällä sivulla, koska niitä ei ole paljon.  
==Katso myös==
* [[Videon- ja äänenkäsittelyä Linuxilla]]
* [[Portaali:Musiikinteko Linuxilla]]
* [[Digitaalinen äänitystyöasema]]


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
Rivi 37: Rivi 98:


{{Malline:Videoeditointi}}
{{Malline:Videoeditointi}}
{{Malline:Videomuuntajat}}
[[Luokka: Videoeditointiohjelmat]]
[[Luokka: Videoeditointiohjelmat]]

Nykyinen versio 28. helmikuuta 2022 kello 21.54

Kuvakaappaus Kden live-ohjelmasta

Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat muokata videoita Linux-ympäristössä. Monesti videoeditointiin liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Videoiden editointi ja äänenkäsittely tietokoneella ovat hyödyllisiä ja mielenkiintoisia toimintoja. Tässä artikkelissa esitellään helppokäyttöisiä peruskäyttöön sopivia ohjelmia.

Videon- ja äänenkäsittely tietokoneella on nykyään arkipäivää. Perinteisen kuva- ja äänimateriaalin siirtäminen digitaaliseen, tietokoneella käsiteltävään muotoon tuo monipuolisia mahdollisuuksia niiden muokkaamiseen ja soveltamiseen. Esimerkiksi itsekuvattuja videoita voidaan siirtää tietokoneelle leikattavaksi ja tallennettavaksi esimerkiksi DVD-levylle tai verkossa levittämistä varten. Samalla tavoin omia ääninauhoituksia tai musiikkia voidaan tehdä ja muokata lähes rajattomasti ja lisätä niihin erilaisia tehosteita.

Seuraavassa on esitelty ohjelmia, jotka soveltuvat hyvin kevyeen perusvideoeditointiin ja äänenkäsittelyyn. Näiden lisäksi saatavilla on myös useita muita ohjelmistoja, joiden ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoitusten mukaan aina vaativampaan ammattikäyttöön asti. Hallitsevat formaatit kuluttaja käytössä ovat Digital Video eli DV ja teräväpiirtovideoformaatti HDV.

Millainen on Linux videoeditoijan näkökulmasta?[muokkaa]

Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä videokuvaajan ja muokkaajien tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja OS X:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.

Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä videoeiditointi-ohjelmia ei ole kovin paljoa. Tilanne on kuitenkin jonkin verran parantumassa.

Videoeditointiohjelman valinta[muokkaa]

Millaisen videomuokkaimen tarvitsisin? Tämä tulee esiin kun on aika muokata tai luoda videoita Linuxissa. Tulenko toimeen maksuttomalla muokkaimella vai tarvitsenko maksullisen. Onko Linuxissa olemassa videomuokkainta, jota on helppo käyttää. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä kun etsimme sopivaa työkalua käyttöömme.

Vinkki: Tällä hetkellä vaikuttaisi, että paras avoimen lähdekoodin videoeditointi ohjelma olisi OpenShot, joka tarjoaa laajat mahdollisuudet videokuvan editointiin, useamman video- ja ääniraidan samanaikaisen muokkaamisen. Vuonna 2010 OpenShot äänestettiin parhaaksi Linux-videoeditoriksi.

OpenShot[muokkaa]

Pääartikkeli: OpenShot

Kuvakaappaus OpenShot-ohjelmasta

OpenShot on GTK-pohjainen ei-lineaarinen videoeditointiohjelma. OpenShot tarjoaa laajat videonmuokkaus- ja -asetteluominaisuudet ja on käytännöllinen työkalu myös teräväpiirtokuvan HDV ja AVCHD muokkaamiseen.

OpenShot on käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus, josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet. Mitään ihmeitä, kuten tarkkojen HD-elokuvien editointia vajaatehoisella koneella, ei kuitenkaan eikä tietenkään kannata odottaa.

Kino[muokkaa]

Pääartikkeli: Kino

Kuvakaappaus Kino-ohjelmasta

Kino on kevyeen videoeditointiin suunnattu luotettava ja helppokäyttöinen ohjelma. Kinon avulla voidaan videot helposti siirtää tietokoneelle, muokata ja lopuksi tallentaa DVD-levylle siirtämistä varten. Kino osaa hyödyntää tavallisimpia DV-digitaalivideokameroita, joilla kuvattua materiaalia voidaan siirtää muokattavaksi tietokoneelle.

Kinon käyttöön on suositeltavaa olla erillinen ja riittävän tehokas työasema, jossa on reilusti tallennustilaa. Esimerkiksi palvelinkeskeiseen päätejärjestelmäkäyttöön Kino ei välttämättä sovellu.

Kinossa videotiedostot sijoitetaan aikajanalle jossa videoita voidaan leikata ja yhdistellä. Ohjelmassa videoihin voidaan lisätä esimerkiksi omia tekstejä sekä pieniä tehosteita.

Ohjelman suurimpana puutteena on, että se ei tue päällekkäisiä video- tai ääniraitoja. Peruseditoinnissa tämä ei yleensä ole kuitenkaan ongelma. Kinon kehityksessä korostuu erityisesti pyrkimys ohjelman vakauteen ja tehokkuuteen, mutta uusia ominaisuuksia siihen on ajanmyötä luvassa. Ohjelman kehitys on lopetettu.

Kdenlive[muokkaa]

Pääartikkeli: Kdenlive

Kdenlive on KDE:n kirjastoa käyttävä ei-lineaarinen videomuokkain. Käyttöliittymä tuntuu modernilta ja ohjelmassa on paljon ominaisuuksia.

Cinelerra[muokkaa]

Pääartikkeli: Cinelerra

Cinelerra on ammattitason videoeditointiohjelma Linuxille. Cinelerra on ominaisuuksiensa puolesta varsin kattava video- ja äänieditointiohjelma. Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu tuki HD-tasoiselle kuvalle, kuusikanavaiselle äänelle ja taustalla tehtäville videorenderöinneille. Toisaalta ohjelma vaatii laitteistolta paljon, aivan kuten videoeditointi yleensäkin.

Videoeditointiohjelmia[muokkaa]

Videomuuntajat[muokkaa]

  • Transmageddon on videoiden tiedostomuodon muuntamiseen tarkoitettu ohjelma, jolla onnistuu isompienkin videotiedostojen muuntaminen.
  • Arista Transcoder on videoiden tiedostomuodon muuntamiseen tarkoitettu ohjelma.
  • Handbrake on monialustainen ja monisäikeinen videon tiedostomuodon muuntamiseen tarkoitettu ohjelma.
  • WinFF on graafinen edustaohjelma video- ja äänitiedostoja muodosta toiseen muuntavalle FFmpeg-ohjelmalle
  • FFmpeg on ohjelmistokokoelma, jonka avulla voidaan toistaa, tallentaa ja muuntaa toiseen muotoon erilaisia ääni- ja videoformaatteja.
  • mencoder on komentoriviohjelma, jolla voi muuttaa mediatiedostoja muodosta toiseen.
  • libav on FFmpeg:stä haarautettu versio. Se tarjoaa lähestulkoon samat ominaisuudet kuin FFmpeg.
  • FF Multi Converter [11]
  • Mobile Media Converter [12]
  • viDrop [13]

Jakelut[muokkaa]

Elokuvan tekoon suuntautuneita jakeluita ovat mm.

Live CD/DVD[muokkaa]

Sivu on työn alla[muokkaa]

Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa, joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä tällä sivulla, koska niitä ei ole paljon.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

v  k  m
Videoeditointiin liittyvät artikkelit
 Yksinkertaiset videomuokkaimet  Avidemux
 Erikoistuneet videomuokkaimet  OpenShot | Kdenlive | Cinelerra | Lumiera | Lightworks | Shotcut
 Erikoistehosteet  Natron
 VJ-ohjelmat  LiVES
 Tekstitys  Gaupol | Gnome Subtitles | Subtitle Editor
 Työpöydän nauhoittaminen  Työpöydän nauhoittaminen | RecordMyDesktop | SimpleScreenRecorder | OBS | Web-kameran kuva verkkoon
 Keskeytyneet  Kino
v  k  m
Videomuuntajat
Graafiset Handbrake | WinFF
Komentorivityökalut FFmpeg | GStreamer | libav | MEncoder | MKVToolNix
Keskeytyneet Arista Transcoder | Transmageddon